Crimson Eclipse RPG

Sansa katsoi mestarinsa touhua noin kahden metrin päästä. Hän ei uskaltanut häiritä tätä tai tehdä mitään, koska koki itsensä liian kokemattomaksi. Kohta kuitenkin Neir puhui ja pyysi muita näytteitä, silloin togruta uskaltautui avaamaan suunsa.
"Mestari, mitä minä voin tehdä? Minusta ei ole juuri hyötyä täällä vain seisomassa.", padawan sanoi ja katsoi nautolania. "Luulen, ettei minusta ole hyötyä juuri tässä, olenhan kuitenkin vasta aloittanut padawaninasi enkä tiedä siksi juurikaan mitään lääketieteestä.", hän jatkoi ja käänsi katseensa pois mestaristaan. Joskus Sansasta tuntui kuin hän olisi vain hyödytön taakka, josta ei olisi mihinkään tai tästä ei tulisi koskaan jediä joksi hän oli itseään harjoittanut koko elämänsä ajan. Tytöstä myös tuntui, etä pian hänet laitettaisiin toisen jedin taakaksi, koska tästä ei ollut juuri ikinä hyötyä kenellekkään, tai siltä Sansasta ainakin tuntui.

Kidan tutkittua hetkisen aikaa potilaan kättä, tämä viimein laski käden varovasti otteestaan takaisin sängylle ja vilkaisi sitten Sansaa joka kysyi voisiko olla jotenkin hyödyksi. Pieni hymy levisi Kidan kasvoille, sillä hän arveli Sansasta tuntuvan samalta kuin hänestä itsestäänkin oli tuntunut aikanaan, kauan sitten kun oli ollut ensimmäisellä tehtävällään oman mestarinsa kanssa.
"Älä huoli, pääset kyllä hommiin ihan tuota pikaa. Itse asiassa... voisimme ottaa meille ihan erityisen näytteen, jotta voimme testata yhtä asiaa laboratoriossa", Kida ehdotti ja vilkaisi Veniaa, joak näytti olevan utelias näkemään mistä oli kysymys.
"Olisiko sinulla ruiskua?" Kida kysyi Venialta, joka nyökkäsi hyväksyvästi ja otti lopulta omalta varustevyöltään esiin ruiskun, jonka ojensi Kidalle. Tottuneesti Kida avasi ruiskun ympärillä olevan suojapaperin ja ojensi ruiskun sitten Sansalle.
"Tulehan lähemmäs. Opetan sinulle miten otetaan verinäyte käsivarresta", Kida kehotti ja odotti Sansan siirtyvän lähemmäs. Kun tyttö lopulta oli hänen vieressään, Kida osoitti tajuttoman potilaan kyynärtaivetta.
"Ihan ensimmäiseksi sinun pitää löytää suoni. Tunnustele kyynärtaivetta sormenpäillä ja kun tunnet sormiesi alla heikkoa sykettä, niin tiedät löytäneesi oikean kohdan", Kida neuvoi ja antoi Sansalle tilaisuuden kokeilla itse.
"Kun olet löytänyt suonen, sinun pitää vain työntää neula ihon läpi ja vetää sitten ruisku täyteen verta. Kun olet valmis niin voit sitoa pistoksen tällä", Kida sanoi ja otti omien varusteidensa joukosta pienen baktalaastarin, sekä rullan sideharsoa.

Kun Kida antoi Sansalle tilaisuuden opetukseen kuinka otetaan verinäyte käsivarresta häntä jännitti ja hirvitti hiukan samaan aikaan. Togrutatyttö ei ollut koskaan elämässään ottanut verinäytettä nähnyt vain miten se tehdään ja se näytti helpolta, mutta nyt kun se piti tehdä itse niin se hirvitti jostain syystä. Sansa tiesi ettei se ollut se veri vaan se, että osaisiko togruta ottaa näytteen.

Heti kun padawan pääsi kokeilemaan itse tämän käden tärisivät hiukan jännityksestä. Sansa kosketti tajuttoman henkilön kyynervartta etsiäkseen sykettä sormen päillään. Pian tälläinen hento syke löytyi ja Sansa nyökkäsi katsoen samalla mestariaan.
"Löysin sykkeen." Togruta sanoi. "Pitääkö minun ottaa itse näytekkin vai..?" Sansa kysyi vielä varmistukseksi.

[Pahoittelut että on taas kestäny vastata. Ollut juhannus tässä ja ens viikonloppuna oon poissa koneelta myös koska Provinssirock :D]

Huomatessaan Sansan käsien tärinän, Kida astui hieman lähemmäs ja laski rauhoittelevasti kätensä nuoren togrutan olkapäälle.
"Hengitä pari kertaa syvään ja koeta rentoutua. Sinun on pidettävä kätesi vakaina, jotta et työnnä neulaa väärään kohtaan", Kida neuvoi. Sansan lopulta selvästi rauhoittuessa, Kida päästi jälleen irti ja seurasi kuinka padawan tunnusteli potilaan käsivartta ja koetti löytää sykkeen kyynärtaipeesta. Lopulta aikansa etsittyään tämä ilmoittikin löytäneensä sykkeen ja kysyi pitäisikö hänen ottaa itse näytekin. Vastaukseksi kysymykseen, Kida nyökkäsi myöntävästi.
"Kyllä vain. Normaalisti käsivarren ympärille laitetaan kiristysremmi, jotta suoni tulee paremmin pintaan, mutta sinä pystyt käyttämään kiristysremmin sijaan Voimaa apunasi. Anna Voiman ohjata sinua ja koeta työntää neula suoraan tuntemaasi sykettä kohti. Sen jälkeen vain vedät putkilon täyteen, jotta saamme näytteen johon voimme testata erästä temppua", Kida neuvoi Sansaa ja seurasi tämän edistymistä. Tähän asti togruta oli selvinnyt oikein hyvin ensimmäisestä näytteen ottamisesta.

Kaikki oli mennyt hyvin tähän asti. Hyvä. Nyt vain tarvitsi enää ottaa tämä verikoe, Sansa tuumi ja otti sitten neulan käteensä. Togruta teki juuri niin kuin mestari oli neuonut. Tämä käytti Voimaa suonen löytämiseen. Hetkihän siihen kesti, olihan asia kuitenkin uusi, mutta siitä selvittiin. Kun syke löytyi otti padawan varmasti verinäytteen. Kun tämä oli ohi tyttö antoi mestarilleen putken, jossa oli potilaan verta.

"No, mitä temppua tarkoitit, mestari?" Sansa kysyi samaan aikaan kun antoi putken.

Sansan vetäessä ruiskun täyteen verta ja laskiessa sen sitten putkiloon parempaan talteen, Kida puolestaan otti esiin sidetarpeita ja laittoi potilaan käsivarteen baktalaastarin, sekä sitoi laastarin ympärille vielä sideharsoa, varmistaakseen, että pistoskohta ei jäisi avoimeksi. Kun togruta sitten ojensi täyden veriputkilon hänelle ja kysyi mitä he aikoivat yrittää, Kidan kasvoilla kävi lempeä hymyn tapainen.
"Kerron tarkemmin kunhan pääsemme takaisin laboratorioon. Nyt tahtoisin sinun kiinnittävän huomiota veren väriin", Kida sanoi ja kohotti kädessään olevaa putkiloa. Vaikka veri olikin edelleen punaista kuten sen kuului, se oli kuitenkin selkeästi tummempaa kuin olisi pitänyt.
"Ajattelin ensin, että ehkä raajojen amputoiminen voisi toimia hoitokeinona, mutta kuten huomaat tauti selvästi leviää verenkierron mukana ympäri kehoa. Sen vuoksi luulen, että vaikka amputoisimmekin kuolleen kudoksen, tauti saattaisi myöhemmin vain uusiutua jossain muussa kohtaa kehoa" Kida kertoi päätelmänsä Sansalle ennen kuin lopulta käänsi katseensa sivummalla odottanutta Veniaa kohti.
"Luulen, että olemme valmiita täällä ja voimme palata laboratorioon. Voimme jakaa verinäytteen osiin ja yrittää seuraavaksi erilaisia keinoja saadaksemme taudin aiheuttajan erilleen verestä", Kida sanoi. Venia nyökkäsi vastaukseksi ja lähtikin seuraavaksi ohjaamaan jedejä käytäviä pitkin takaisin laboratorioon josta he olivat lähteneet liikkeelle.
"Meillä on laboratorion keskiosassa teille varattu työtila. En tiedä ovatko välineemme parhaat mahdolliset, mutta ne ovat parhaat mitä meillä tällä planeetalla on", Venia kertoi samalla kun he kävelivät eteenpäin tutustumiskierroksensa päätteeksi.

//Anteeksi kesto. Olen lomalla ja aikaa ei tunnu riittävän vastaamiseen...//

Sansa kuunteli ja katsoi tarkkaan mestarinsa opetusta. Veri oli tosiaan eriväristä kuin tavallisesti eikä siis raajan amputoiminen auttaisi, koska se olisi turhaa kun tauti oli vielä kehossa ja uusiutuisi ehkä pahempana.

Kohta jedit menivätkin takaisin laboratorioon Venian opastamana. Venia kertoi, että näiden työtila oli keskellä huonetta ja välineet olivat parhaat planeetalla, mutta ei tiennyt olivatko ne parhaat mahdolliset tänne. Työtilalle laboratorioon asetuttuaan togrutatyttö oli taas avaamassa suunsa kyselläkseen erilaisia asioita, mutta halusi pitää kuitenkin itsensä hillittynä ja kysyisi vain tärkeimmät kysymykset.
"Mestari, jos tauti on veressä asti miten se voidaan saada pois?" Sansa kysyi hiukan kummastuneena.

[Eipä mitään. Pahoittelut munkin puolesta. Viime päivinä on aika kulunu pokemoneja metsästäessä :'D]

Tehtyään tutustumiskierroksensa sairaalaan, jedit seurasivat Veniaa takaisin laboratorioon, johon heille oli varattu oma työtila keskeltä. Kiitettyään heidän opastaan tutkijaryhmän näkemästä vaivannäöstä, Kida kääntyi hetkeksi heidän työpöytänsä puoleen ja asetti Sansan ottaman verinäytteen telineeseen pöydän keskelle.
"Siihen on monia keinoja. Jos mentäisiin perinteisen kaavan mukaan, meidän pitäisi selvittää taudin heikot kohdat ja testata erilaisia antibiootteja ja muita lääkeaineita, niin että voimme seurata mikä vaikuttaa ja mikä taas ei", Kida kertoi Sansalle. Toimintaperiaate kuulosti yksinkertaiselta, mutta oli kuitenkin selvästi aikaa vievä jopa tämänkokoisen tutkijaryhmän avulla.
"Kun taas puhutaan Voiman avulla parantamisesta niin jotkin taudinaiheuttajat voi ikään kuin vetää ulos kehosta, samaan tapaan kuin jotkin myrkyt. Toisiin tauteihin taas toimii paremmin se, että vahvistetaan Voiman avulla potilaan immuunijärjestelmää, niin että keho alkaa tuottaa luontaisesti vasta-aineita" Kida selitti erilaisia Voiman avulla parantamisen tapoja oppilaalleen.
"Ajattelin siis, että voimme yrittää ensin poistaa taudinaiheuttajan verestä samaan tapaan kuin myrkyn. Joudumme joka tapauksessa kokeilemaan erilaisia keinoja, joten voimme hyvin aloittaa siitä", Kida sanoi, samalla kun otti esiin pienen lasimaljan, johon kaatoi hieman verta Sansan ottamasta näytteestä. Saatuaan osan verestä maljaan, Kida asetti sen mikroskooppiin, niin että Sansa voisi katsoa verinäytettä ja nähdä pienet virussolut, jotka taudin olivat saaneet aikaan.

(Joo, mites tässä näin kävi... Sadat tuhannet pahoittelut kestosta, joka on kestänyt kuukausia...)

Sansa katseli mikroskoopilla pienen pieniä soluja. Tyttönen ymmärsi vähän niistä jotain, mutta ei juuri paljoa, ne perus asiat, mutta hän tulisi vuosien mittaan oppimaan todennäköisesti paljon uutta lääketieteestä, sillä olihan tämän uusi mestari Kida Neir. Sansa aikoi sanoa ääneen mestarilleen, ettei ymmärtänyt juuri mitään tästäkään aiheesta, tyttö uskoi, että mestari ymmärtäisi, olihan Sansa vasta aloittanut tämän padawanina.
"En ymmärrä sitten juuri mitään lääketieteestä tai soluista.", togruta sanoi rohkeasti mestarilleen ja siirsi katseensa mikroskoopin ihmeellisyyksistä mestariinsa.

[Ei huolta, ymmärrän kyllä että etenkin näin ennen joulua ja sen aikana on varmasti itse kullakin kiireitä. Ilahduttavaa huomata kuitenkin, että et kokonaan oo paikkaa unohtanut :D]

Nuoren togrutan kertoessa, ettei tiennyt paljoakaan soluista tai muista lääketiedettä koskevista asiista, Kida hymyili padawanilleen rohkaisevasti. Hän tiesi, että temppelissä oppilaille opetettiin vain kaikkein välttämättömimmät perusasiat, joten oli ymmärrettävää, että padawan saattoi tuntea olonsa epävarmaksi kaikkien näiden laboratoriolaitteiden keskellä.
"Älä huoli, tulet kyllä oppimaan kaiken tarpeellisen niiden vuosien aikana, jotka tulemme viettämään yhdessä. Yritetään nyt alkuun vain poistaa taudinaiheuttaja verestä samalla tavoin kuin se olisi vain myrkkyä", Kida sanoi, samalla kun otti varoen verinäytteen pois mikroskoopista ja asetti sen pöydälle heidän eteensä. Laskettuaan verinäytteen vierelle toisen, puhtaan astian, Kida viittasai padawania tulemaan lähemmäs ja seuraamaan hänen esimerkkiään kun hän vei toisen kätensä ilmaan näytteen yläpuolelle.

"Kuvittele mielessäsi se näkymä minkä näit mikroskoopissa. Keskity ajattelemaan niitä pieniä mustia soluja veressä ja koeta nostaa ne ilmaan Voiman avulla", Kida neuvoi Sansalle, miten itse yleensä onnistui tässä. Ohjeistaessaan padawaniaan, Kida samalla keskittyi itsekin pienten virussolujen nostamiseen. Aluksi kaikki tuntui sujuvan hyvin ja hän saattoi Voiman avulla tuntea kuinka solut alkoivat hitaasti nousta, mutta sitten hän havaitsi kuitenkin häiriön voimassa. Hänen ja Sansan yhteistyöstä huolimatta tuntui kuin olisi yrittänyt tarttua saippuapalaan, joka kuitenkin liukkautensa vuoksi pakeni sormista kerta toisensa jälkeen. Katsoessaan pienessä maljassa olevaa verinäytettä, Kida sai huomata hänen ja padawaninsa saaneen aikaan pienen, tavallisen veren värisen läikän näytteeseen, mutta hänen kuitenkin lopettaessaan soluihin vaikuttamisen Voiman avulla, tuo tavallisen näköinen väriläiskä alkoi muuttua jälleen tummemmaksi, kuten alunperin heidän ottaessaan näytteen sairastuneelta potilaalta.

"En ole koskaan nähnyt tai tuntenut mitään vastaavaa. Virus tuntuu ikään kuin... hylkivän tai pakenevan Voimaa, eikä soluista saa otetta", nautolan sanoi hämillään. Hän oli aiemminkin hoitanut vaikeita tapauksia, mutta tämä alkoi jo ensimmäisen yrityksen jälkeen vaikuttaa siltä, että taudin parantaminen tulisi vaatimaan jotain aivan poikkeuksellista.

(koko ajan CE oli mielessä, mutta aika ja inspin puutehan se oli, nyt yritän vääntää jotain vastausta tähän että saisin inspiä takasin :D)

Lääketiede oli mielenkiintoista. Hyvin mielenkiintoista. Erilaisia mikroskooppeja, välineitä ja erilaisia rohtoja joilla parannettiin sairaat. Niistä Sansa piti. Hän piti erilaisita kasveista ja niiden vaikutukset kehoon kiinnostivat tätä. Se oli varmasti hyvä merkki mestarille, joka selvästikkin ymmärsi Sansan aloittelijan ongelmat, eihän jeditemppelissä opetettu kuin perusasioita eikä todellakaan edellinen mestari ollut lääketieteen ystävä saati sitten edes ymmärtäväinen kuin taas Kida oli.

Hetken päästä mestari ja padawan yrittivät poistaa verestä myrkkyä. Sansa ymmärsi hyvin mitä mestari tarkoitti ja ilmeisesti onnistuikin siinnä koska aluksi se tuntui onnistuvan, mutta sitten jokin veti sen takaisin. Togruta tyttö tunsi ympärillään oudon väreilyn. Sellaista väreilyä mitä oli joskus ex jedimestarinsa seurassa tuntenut. Se oli kaiketi poikkeus Voimassa. Sansasta tuntui, että joku tarkkaili kaksikon toimia tulisella katseella. Togruta katsoi ympärilleen nopeasti epäilevästi. Ihan kuin joku katselisi..., tyttö ajatteli ja katseli ympärillään olevia henkilöitä. Kukaan ei tarkaillut näitä, mutta silti tämä tunsi polttavan katseen selässään.

Jedimestarin miettiessä mitä thdä Voimaa hylkivien solujen suhteen, hänkin tunsi yllättäen häiriön Voimassa. Vaikka kukaan laboratoriossa olevista ei katsonutkaan sillä hetkellä heitä päin, Kida oli varma, että joku tai jokin tarkkaili heitä... kenties nimenomaan Voiman kautta.
"Aistitko sinäkin tuon padawan?" Kida kysyi samalla kun pohti tätä äskeistä tuntemusta. Pahaenteinen tunne viittasi siihen, että Voiman pimeällä puolella oli jotain tekemistä koko tämän mysteerin kanssa ja vähitellen nautolanista alkoi tuntua, että jokin toisenlainen lähestymistapa tähän tilanteeseen voisi olla paikallaan.

"Minusta tuntuu, että on paras yrittää hieman toisenlaista lähestymistapaa", Kida sanoi, samalla kun käveli heidän työpisteensä vieressä olevan tietokonerivistön luokse ja viittasi Sansaa seuraamaan.
"Koska solut tuntuvat hylkivän Voimaa, tautiin todennäköisesti auttavat vain perinteiset parannuskeinot. Ja sen keinon löytääksemme, meidän on selvitettävä mistä kaikki sai alkunsa. Koetetaan yhdessä tutkia sairastuneiden tietoja ja löytää se jokin mikä kaikkia potilaita yhdistää. Tule tuohon toiselle koneelle ja tutkitaan yhdessä potilaiden tietoja. Pidä silmäsi auki ja koeta löytää mitä tahansa asioita jotka esiintyvät potilaiden tiedoissa usein. Kuten työpaikka tai jokin tietty sijainti jossa he viettävät vapaa-aikaansa. Listataan kaikki paikat ja käydään sitten tutkimassa. Jos vain löydämme paikan josta nämä ihmiset ovat saaneet tartunnan, voimme ainakin estää ketään muuta saamasta tartuntaa", Kida sanoi ja nappäili sitten muutaman komennon koneelle, niin että Sansan edessä olevalle näytölle aukesivat potilaiden tiedot. Tämän jälkeen jedimestari itsekin alkoi tutkia samoja tietoja omalla koneellaan. Heidän työtään onneksi helpotti se, että erilaiset ruoka-aineet oli onnistuttu karsimaan pois taudinaiheuttajista, joten he voisivat suoralta kädeltä sulkea pois kaikki ruuat mitä potilaat olivat viime aikoina syöneet.

Joku tosiaan katseli jedikaksikkoa. Nimen omaan Voiman kautta, jedimestarikin oli tuntenut sen. Sansa tunsi sen vahvasti. Jonkun polttava katse tuijotti heitä.
"Tunnen sen erittäin vahvasti. Joku tarkkailee meitä.", Sansa sanoi ja kääntyi Kidaa kohti. Nuorikko pelkäsi pahinta. Pimeän puolen vaikutusta asiaan. Vaikka hän olikin kokenut vain murto osan sen vaikutuksista oli tämä nähnyt vaikka mitä. Mitä se sai aikaan.

Hetken kulutta nämä alkoivat tarkasella potilaiden tietoja koneilta. Sansa alkoi ohjeiden jälkeen heti tuumasta toimeen. Hän luki tarkkaan ja moneen kertaan potilaiden tiedot, jotta varmasti muistaisi mitä niissä luki ja mitkä olivat avain sanoja. Yhteyksiä oli vaikea löytää ja potilaiden paljouden takia kaikkien avain sanojen muistaminen oli vaikeaa. Lopulta erään potilaan tiedoissa oli jotain tuttua. Tämä oli ollut hetki sitten jeditemppelissä, mutta oli lähtenyt kun ei ollut päässyt jonkun puheille. Tämä mies oli näyttänyt hyvin sairaalta silloin ja nyt tämä sama ihminen oli täällä potilaana.
"Mestari, yhtenä päivänä näin tämän miehen jeditemppelin portaikolla juttelemassa eräälle mestarille, hän pyysi päästä jonkun puheille, mutta ei päässyt. Hän tuli myös seuraavana päivänä ja näytti vieläkin sairaammalta. Mestari pyysi häntä menemään sairaalaan, mutta hän meni aggressiiviseksi ja huuteli, että jos hän ei pääse jonkun puheille tapahtuu jotain kamalaa. Sitten häntä ei enää nähty. Ilmeisesti hän tuli tänne. Mies saapui tänne päivä ennenkuin oireet alkoivat, sattumaa?", Sansa sanoi ja alkoi lukea miehen tietoja tarkemmin.

Kun padawan viimein huomasi yhden hänen silmiinsä pistävän asian, myös Kida oli päässyt jo vauhtiin potilaita yhdistävien tekijöiden kanssa. Siinä missä Sansa oli kuitenkin kiinnittänyt huomiota yhden potilaan ulkonäköön, Kida oli kuitenkin pistänyt merkille, että yllättävän moni potilaista työskenteli kaupungista pohjoiseen sijaitsevissa kaivoksissa tai oli vähintäänkin käynyt siellä jossain kohtaa. Toinen usein esiintyvä avainsana tuntui olevan myös kaupungin teollisuusalueella toimiva lääketehdas. Kun padawan sitten kertoi hänelle omista havainnoistaan, Kida siirtyi tuolillaan hieman lähemmäs Sansan edessä olevaa näyttöä. Jopa jedimestari hätkähti ensin, sillä hänkin muisti ensin nähneensä tuon miehen temppelissä. Alkaessaan kuitenkin tarkatella kuvaa lähemmin, hän tajusi sekä hänen, että Sansan erehtyneen.
"Ah, sekoitat hänet luultavasti yhteen piloteista jotka kuljettavat temppeliin varusteita. Yhdennäköisyys on tosiaan hämäävä, mutta tällä potilaalla on eriväriset silmät kuin sillä, jonka uskon sinun nähneen. Ja hänen nenänsäkin on hieman pienempi", Kida sanoi ja osoitti näytöltä näitä pieniä, tuskin havaittavia eroja. Huolimatta siitä, että miehen ulkonäkö oli kuitenkin hetken hämännyt heitä molempia, Kida silmäili potilaan muutkin tiedot läpi. Hän pisti merkille, että tämä potilas työskenteli jonkinlaisen rahtialuksen kapteenina ja vaikka tiedoissa ei kaivosta tai lääketehdasta mainittukaan, oli luultavasti syytä olettaa, että tämä oli saapuessaan käynyt viemässä jompaankumpaan paikkaan lastin ja saanut käyntinsä aikana tartunnan.

"Minä huomasin, että yllättävän moni potilas on jossain kohtaa käynyt kaupungin lähellä olevilla kaivoksilla. Ja toinen osa taas työskentelee kaupungin teollisuusalueella olevassa lääketehtaassa", Kida sanoi ja vaimensi ääntään sen verran, että vain Sansa saattoi kuulla mitä hän sanoi.
"Ehdotan, että menemme nyt vähäksi aikaa harjoittamaan taitojasi valosapelin kanssa ja illan tullen käymme tutkimassa näitä paikkoja hieman" Kida kertoi toimintasuunnitelman lyhyesti Sansalle. Normaalisti hän olisi hoitanut tämänkaltaiset tutkimukset yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa, mutta Voima tuntui kuiskivan hänen korvaansa, että tällä kertaa hänen ja Sansan olisi parempi käydä tekemässä visiitit kaivoksille ja lääketehtaaseen kahdestaan. Jos näissä paikoissa tosiaan olisi jotain hämärää, silloin vain he kaksi olisivat vaarassa sen sijaan, että he riskeeraisivat joidenkin paikallisten hengen siinä sivussa.

Sansa oli taas innostunut vähän liikaa ja seikkailunhalu oli päässyt jälleen valloilleen. Mutta eipä kai siinnä mitään. Mestari oli kertonut eroavaisuudet tähän ja erääseen toiseen samanlaiseen mieheen ja sitten Sansan seikkailunhalu olikin jo tyydytetty lähes kokonaan, mutta sitten tämä mainitsi kaivoksen ja lääketehtaan, joissa nämä tulisivat todennäköisesti vierailemaan, ja näinhän se tietenkin olikin. Togruta pääsisi kuitenkin ensin harjoittamaan taistelukykyjään valosapeleillaan. Äkkiä jokin vilahti tämän silmä kulmassa nopeasti ja samassa näkö alkoi vähän pimetä. Sansa otti lähimmän pöydän reunasta kiinni, jottei kaatuisi täysin sairaalan lattialle.

Tämä oli näky. Siinnä näkyi vain pimeää ja valosapelien välähdyksiä. Punaisia valosapeleita ja kolme muun väristä. Sitten näin kasvot, joita en tuntenut, mutta ne näyttivät tutuilta. Ne olivat miespuolisen togruta lajisen henkilön kasvot, jotka kuiskasivat jotain ja sitten punainen valosapeli ilmestyi togrutan kädestä. Tämän jälkeen alkoi taistelu, jonka seurauksena vastustaja -jota siis Sansa ei ehtinyt tunnistaa- heitti henkensä kun valosapeli iskeytyi tuon kaulaan kuolettavasti.

Sansa hengitti syvään ja nousi pystyyn päin suoristamalla selkänsä ja ottamalla kätensä pois pöydän reunalta.
"Minulla on paha aavistus tästä, mestari.", Sansa sanoi ja veti vielä kerran syvään henkeä.