Väki vähenee pidot paranee

[Cross]

Kiituriinsa nojaavan Lon kuullessa Maon vastauksen kysymykseensä siitä mitä tämä oli kuullut antamansa yhteyslaitteen kautta taka-huoneessa käydystä keskustelusta hänen mainasi olla vaikea uskoa korviaan, sillä oli koko ajan olettanut tämän taskuunsa sujauttaneen yhteyslaitteen olleen päällä, minkä takia siitä ei olisi ollut mitään hyötyä jos tämän apua olisi jossai vaiheessa tarvittu. Suoraansanottuna salakuljettajan olisi hetkenaikaa tehnyt mieli räjähtää päin naisen kasvoja, ymmärsi sen kuitenkin olevan jo täysin hyödytöntä ja onnistui siksi hillitä jotenkuten itsensä. Silmiään suuren kätensä paksuilla sormilla hierova mies mietti hetken aikaa mistä aloittaisi, jotta saisi myös seuralaisensa tilanteen tasalle. Hän ei uskonut että tälle oli aivan tarpeellista kertoa aivan kaikkia yksityiskohtia, vaan paljastaa enintään välttämättömät kohdat.
''Just... Okei... No sit varmaa paras briiffaa sua tosiaa nopeesti mis mennää.'' Punaihoisen jedin takaisin vaatimaa yhteyslaitetta taskustaan kaiveleva rahtari totesi ja suki samalla toisella kädellä rasvaista pikimustaa hiuspehkoaan hieman parempaan järjästykseen. ''Vaikuttaa tosiaa siltä et metrimuna on duunannu ittesä johonki kusee isoje poikie kanssa ja on niitte helläs huomas ainaki toistaseks. Jess ja kumppanit tietää kyl mis on kyse, mut ne ei aijo jeesaa sen enempää enne ku kuittaa vanhat sotkut.'' Ruhjotusta nenästään valuvan verivanan huomaava venkula kertoi lyhyesti pyyhkien samalla kärsäänsä pariin otteeseen nahkahansikkaan verhoaman kämmenensä selkäävasten.

Saatuaan näin lyhyesti kerrottua myös sithille mikä heidän tilanteensa oli ja kysyttyä lähtisikö tämä mukaan muutamalle mieltä kohottavalle oli nagain vuoro yllättyä hieman, joutuen jopa hetken aikaa miettimään oliko kuullut juuri aivan oikein. Jedin vastaus sai hänet siristämään hieman silmiään mietteliäänä, samalla kun yritti keksiä mikä voisi olla paras tapa hyötyä tästä tilanteesta. Pelaamalla korttinsa oikein hän voisi saada siivoisen lisä bonuksen jedeiltä, jos nämä päättäisivät jostain kumman syystä alkaa maksaa jengille näiden vaatimukset. Toisaalta Zalanderin toinen ehdotus zeltronin dumppaamisesta ja tutkimus matkan jatkamisesta kuulosti vieläkin houkuttelevammalta. Ei vain siksi että pääsisi eroon työnantajastaan, vaan myös siksi että voisi luultavastikkin kahmia sillätavoin entistäkin isomman potin taskuihinsa.
''Vai olis ritari valmis jättää neidon pulaa... Taida joutuu korjaa mielipidettä teikäläisistä.'' Leveästi hymyilevä Lo naurahti sarkastisesti ja nojautui hieman Maoa kohti, aivan kuin olisi yrittänyt nähdä oliko tämä tosiaan sitä mitä oli sanonut. ''Mut jos haluut lähtee tuolle ladulle nii mä voin varmaa paljastaa et niitä koordinaatteja meijä ei tartte ehtii, ku ne on jo lisättynä aluksen tietokantaa. Metrimuna oli sen verra hätäne pääsee matkaa et se anto ne sisältävän muistikristallin mulle niihi bileisiisä lähtiessää purettavaks, jotta päästäs lähtee heti ku se palaa. Ainut mitä puuttus ois tarkempi määränpää siitä minne me siel planeetalla ollaa menos ja sen tietää vaa herra impotentti.'' Naista pyöränsä kyytiin kiipeämään viittaava salakuljettaja paljasti, kertoen tälle todellisen syyn miksi Denir oli halunnut juuri hänet mukaan ja ollut maksamaan siitä lähes tähtitieteellisen summan.
Galaksissa ei nimittäin ollut enää montakaan alusta jolla olisi ollut tarvittavat ominaisuudet päästä livahtamaan tarvittaessa pakoon matkanvarrella vaanivilta vaaroilta ja kyky tulkita tämän haltuunsa saaman muistikristallin sisältämää tietoa. Sikäli kun Boros tulkitsi ilmapiiriä oikein kaikesta epäjedimäisyydestä huolimatta Zalanderia ei taitaisi häntä enempää jatkaa matkaa ilman heidän retkensä johtajaa ja se saattoi vain tarkoittaa että heillä olisi vielä reilusti keskusteltavaa, mikä taas tarkoitti että ainakin hän kaipasi hieman voitelua kielelleen.

[Southpaw]

Lon näyttäessä hetken aikaa siltä kuin olisi ollut räjähtämispisteessä, Mao kohotti aavistuksen kulmiaan, miettien mistä salakuljettaja tällä kertaa oli raivoissaan. Laite ei loppujen lopuksi ollut kovin vaikea käyttää, minkä lisäksi kyseessä oli hyvin yleinen malli, joten Lon ei olisi apua tarvitessaan tarvinnut kuin painaa yhtä nappia ja laite olisi samantien alkanut lähettää ääntä hänen korvanappiinsa. Siksipä Mao oli uskonut siihen, että Lo tajuaisi ongelmien ilmaantuessa sujauttaa kätensä taskuun. Riidalta kuitenkin onneksi vältyttii, sillä pian Lo alkoi onneksi saattaa häntä ajan tasalle tapahtumista, samalla kun ojensi yhteyslaitteen hänelle takaisin.

Keskustelun seuraavaksi kääntyessä hänen ehdotukseensa siitä miten he voisivat mahdollisesti jatkaa, Mao huomasi salakuljettajan epäuskoisuuden, aivan kuin tuo ei olisi ollut uskoa korviaan.
"Vain väliaikaisesti. Retkestä pitäisi minun käsitykseni saada krediittejä enemmän kuin tarpeeksi, jotta saamme rahoilla maksettua Denirin vapaaksi ja jaettua loput miten parhaaksi katsomme", Mao huomautti vielä, Lon ihmetellessä sitä, että oli valmis jättämään koko retken järjestäjän pulaan. Enempää Maon ei tarvinnut sanoakaan kun hän jo huomasi Lon kasvoilta, että idea taisi olla salakuljettajan mieleen ja tämän ongelmana oli ilmeisesti enää päättää mikä vaihtoehto oli tämän itsensä kannalta tuottoisin. Kuullessaan kuitenkin seuraavaksi, että koorinaatit oli jo ladattu aluksen tietokoneeseen Mao näytti hetken yllättyneeltä ja päästi sitten pienen hymyn kasvoilleen.
"Tarkempi määränpää itse planeetalla ei ole ongelma. Ensimmäinen pysäkki on eräs hautapaikka, josta minun on tarkoitus hakea sinne haudatun henkilön tekemä holocroni ja toimittaa se neuvostolle... Sen lisäksi planeetalla pitäisi olla vanha mandalorianien tukikohta ja muutamia temppeleitä joista voimme etsiä mitä tahansa arvokasta" Mao kertoi, jättäen kuitenkin mainitsematta, että toinen häntä kiinostava asia planeetalla olivat orbaliskit, pienet loishyönteiset jotka saivat ravintonsa Voiman pimeästä puolesta. Niitä hänen oli määrä ottaa kiinni useampia ja toimittaa mestarilleen, jotta tämä voisi tutkia kykenikö niistä todella kasvattamaan valosapelin kestävän haarniskan itselleen.

[Cross]

Aivan kuten Mao arvelikin raksutti laskukone kiiturinsa satulossa istuvan ja sikaria povitaskustaan kaivavan Lon mielessä, hänen yrittäessään päättää mikä käsillä olevista vaihtoehdoista olisi kaikkein tuottavin. Päätös ei kuitenkaan ollut mikään kaikkein helpon, kuten etsimänsä lopulta löytänyt mies sai todeta, samalla kun totesi viimeisen mukana olleen sikarinsa liiskautuneen käyttökelvottomaksi mukiloinin aikana ja joutui siksi heittämään sen happaman näköisenä menemään.
Jedin ehdotus matkaanlähtemisestä kuulosti kyllä houkuttelevalta, mutta ongelma siinä oli loppujen lopuksi tuotto, joka oli täysin sen varassa mitä he tulisivat löytämään ja se saattaisi kostautua pitemmällä tähtäimellä ajateltuna. Toisaalta voitotkin tietysti saattaisivat samalla olla huomattavasti suuremmat, vaikka joskin hieman epätodennäköiset. Zalanderilla tuntui kyllä olevan jo mielessä mitä halusi retkeltä ja mistä sen luultavasti tulisi löytämään, tarjoten saalla Borokselle mahdollisuutta yrittää löytää jotain arvokasta mandalorialaisten vanhoista tukikohdista ja joistain muinaisista haudoista. Ongelma tuossa oli se ettei mies ainakaan ollut mikään suuri historiallisten esineiden tuntia, eikä uskonut yli tuhatvuotta vanhoista aseista olevan paljoakaan iloa enää nykymarkkinoilla kaupiteltaessa, siitäkin huolimatta että lupaava kysyntäpiikki näyttikin alkavan hiljalleen muodostuvan galaksin ulkolaidalla.
Samaan aikaan taas Denirin vapaaksi hankkiminen sinäänsä olisi varmasti ongelma, sillä tämän veloista tuskin tultaisiin selviämään ainoastaan rahalla. Jos kysymys olisi ollut vain siitä olisi tuon pitänyt ainakin nagain mielestä kyetä hoitamaan ongelmansa itse, sillä tuhlailevasta elämäntyylistään huolimatta tämä ei ollut mikään keppikerjäläinen. Toisaalta taas tämän mukana ollessa tienestit olivat varmat, joskin voisivat jäädä myös huomattavasti pienemmiksi retken johtajan varmasti kahmiessa kaiken arvokkaaksi ja mielenkiintoiseksi katsomansa.

''Mmm... Tää duuni soundaa kyl iha jämptiltä hommalta, mut siin on kyl pari pikku kuprua. Ensinnäki mä vähä epäile ettei Pellehermannii saada vapaaks vaa pelkällä kyhnyl. Toiseksee sä varmaa snaijaat sen ette mä voi lähtee tollaselle tripille ilma jotai varmoja tienestei. Menovesi ja muut sellaset käy kuitenki pitemmä päälle lompsan päälle.'' Kiiturin ohjaustankoon nojaava ja kätensä eteensä sen päälle ristinyt venkula totesi mietteliäänä, tultuaan lopulta siihen tulokseen että olisi paras yrittää nyhtää Denirin aijemmin lupaama palkkio jedeiltä ja kahmia kaikki arvokas omiin taskuihin ensimmäisellä reissulla, jonka jälkee voisi vielä erikseen käyttää zeltronia planeetalla sovitun palkkion nyhtämiseksi myös tältä.
Mies oli kyllä hyvin perillä kaksilla korteilla pelaamisen riskeistä, mutta oman elämän filosofiansa mukaan se oli ainut järkevä tapa päästä edes jonnekkin elämässään. Jos hän olisi edes joskus alkanut miettiä asiaa ja varsinkin omaa historiaansa ei edes hänelle olisi pitänyt olla mikään ylivoimainen asia tajuta ettei tuo asenne välttämättä toiminut aivan niin kuin olisi pitänyt, vaikka asian myöntäminen ja muutoksen aikaansaaminen ei sittenkään olisi varmasti tullut syystä tai toisesta kysymykseenkään.

[Southpaw]

Lon hettäessä sikarinsa menemään, Mao istuutui pyörän selkään salakuljettajan taakse, samalla pohtien itsekin mahdollisia ongelmia joita matkan jatkaminen toisi tullessaan. Denir oli keräilijänä kenties paras henkilö sanomaan mitä planeetalta kannattaisi ottaa mukaan ja mitä ei, minkä lisäksi tällä luultavasti oli suhteita muihin keräilijöihin, jotka voisivat ostaa ne tavarat joita mies itse ei aikonut pitää. Vaikka Maolla oli jonkinlainen käsitys siitä mitä he ehkä voisivat ottaa mukaansa, suhteita hänellä ei erilaisten keräilijöiden suuntaan kuitenkaan ollut. Lon viimein huomauttaessa, että Deniriä ei välttämättä saataisi vapaaksi rahalla ja että myös aluksen polttoaine tulisi maksamaan, sith sulki hetkeksi keskittyneesti silmänsä.

"Luulin, että alus tankattiin jo täyteen? Eikö Denir hoitanutkaan sitä ennen katoamistaan?" Mao huomautti sitten. Tännehän oli alunperin laskeuduttu nimenomaan tankkausta ja muita viimeisiä valmisteluja varten, ennen varsinaista matkaa. Samalla nainen koetti keksiä miten salakuljettaja parhaiten hyötyisi itse tilanteesta. Luultavasti tämän kannalta olisi kannattavinta jos saisi hänet järjestämään polttoainekulut ja hieman ylimääräistä neuvoston kautta ja siihen päälle saisi lisäksi tuotot arvoesineistä, joita he löytäisivät.
"Voin tietty ottaa yhteyttä neuvostoon kuten sanoin, mutta en pysty lupaamaan retken rahoitusta heidän puolestaan. Minä teen loppujen lopuksi vain niin kuin käsketään ja minun on käsketty hakea se mainitsemani holocroni", Mao lisäsi sitten ja kohautti olkapäitään.
"Mitä tulee Denirin vapauttamiseen, niin toinen vahtoehto olisi tietysti hiipiä vapauttamaan hänet ilman rahoja, mutta ongelmaksi muodostuu jälleen se, että emme tiedä missä häntä pidetään...", Mao pohti ääneen. Lisäksi oli vielä se epäilys, pidettiinkö Deniriä edes varsinaisesti vankina. Kuten hän oli jo aiemmin Lolle kertonut, Denir oli viimeksi nähty kahden muun zeltronin seurassa. Vaikutti enemmän kuin todennäköiseltä, että ne kaksi muuta zeltronia oli lähetetty Denirin seuraksi nimenomaan jotta tämä saataisiin johdatettua muualle. Luultavasti zeltron kolmikko oli yhdessä edelleen eikä Denir varmaan edes tajunnut olevansa vanki, ihan vain siitä syystä ettei luultavasti ollut edes yrittänyt poistua lajitovereidensa seurasta.

[Cross]

Kuullessaan Maon huomauttavan että Denir oli ennen katoamistaan huolehtinut että alus olisi tankattu ja valmis lähtöön heti hänen palattuaan Lo oli vähällä purskahtaa nauruun, sillä olisi vaikka voinut lyödä vetoa kaikesta omaisuudestaan asian tulevan esiin. Tietenkin se piti paikkansa, aivan kuten se että pihistelevä jedi yritti sen turvin päästä määränpäähänsä ja saada haluamansa esineen haltuunsa maksamatta itse mitään. Se ei kuitenkaan kelvannut salakuljettajalle, joka osasi laskea sen verran että tajusi voivansa itse jäädä tappiolle reissusta, mikäli planeetalta ei löytyisi mitään helposti rahaksi muutettavaa ja arvokasta.
''Jep tankki on täys nyt, mut ei enää kuha keikka on heitetty ja mun näkemykse mukaa mie oon se joka ottaa riski täs tapaukses. Vaihtoehtona ois kuitenki et käyn täs välis hoitaa muita duunei ja jatkan tästä kuha Nakki saa omat sotkusa setvittyä. Jote jos sopivasta palkkiosta bonuksinee ei päästä sopuu...'' Ohjaustankoon nojaava Boros vastasi Zalanderille hieman ahneesti virnistäen, tietäen olevansa niskanpäällä tässä tilanteessa. Sikäli kun hän osasi jotain tilanteesta sanoa ei jedi voisi muuta kuin hyväksyä asetetut ehdot ja junailla jotenkin järjästönsä maksamaan viulut, joihin näillä kaiken järjen mukaan pitäisi olla hyvinkin varaa.
''En suna kyl jatkas tota ajatusta enää ton pitemäl. Se tuntu suututtanee porukkaa jota ei kannata ees teikäläiste alkaa sorkkimaa...'' Kalpea ihoinen mies lisäsi punaisen naisen yritettyä vastavetona alkaa leikitellä ajatuksella Denirin vapauttamisesta, mihin hän ei ainakaan aikonut osallistua enää millään tapaa. ''Enkä usko et Nakkikikkelikää kauheesti arvostas sitä tempausta, iha vaa sen takii et seki tuntuu digaileva höögaamisesta.'' Ajatuksen parhaansa mukaan alasampuva nagai lisäsi vielä, jääden pää hieman kallellaan itsevarma hymy kasvoillaan odottamaan sithin vastausta.

[Southpaw]

lon perustellessa oman kantansa ja vihjatessa, että hän jäisi kuin banthan läjä aavikolle ellei hinnasta päästäisi sopuun, Mao huokais hiljaa ja kohotti kätensä sovittelevasti pystyyn, kuin antautuakseen.
"Hyvä on, ymmärrän kyllä", Mao myöntyi lopulta. Neuvoston kanssa oli näemmä pakko neuvotella. Jos hän yhtään osasi arvailla, niin luultavasti neuvosto jopa saattaisi ryhtyä väittelemään siitä, maksettaisiinko pilotille ylimääräistä vai luovuttaisiinko koko retkestä.
"Otan yhteyttä neuvostoon kunhan päästään sinne... johonkin, mihin nyt olemmekaan menossa. Siellä voi toivottavasti hoitaa yhteydenoton rauhassa", Mao lisäsi sitten, miettien mihin tulokseen tässä päädyttäisiin. Häntä itseään ei henkilökohtaisesti haittaisi lainkaan vaikka koko retki peruuntuisi, sillä hän olisi joka tapauksessa ollut mieluummin johtamassa joukkoja Nar Shaddaassa tai suunnittelemassa alueiden laajentamista, sen sijaan, että laukkasi ympäri galaksia etsimässä holocronia, joka pahimmassa tapauksessa oli jo viety jonkun muun toimesta.
Lon seuraavaksi kuitenkin huomauttaessa, ettei hänen kannattaisi rynnätä pelastamaan Deniriä pinteestä, Mao ei voinut olla kohottamatta hieman kulmiaan. Toki hän tiedosti, että he tuntuivat sietävän toisiaan lähinnä pakon sanelemana, mutta siitä huolimatta hän ei voinut kuin ihmetellä kuinka vähän Lo hänen kykyihinsä luotti.
"Kuten haluat", Mao tyytyi sanomaan lyhyesti, keksimättä siihen hätään mitään kyllin purevaa huomautusta siitä, kuinka Lo selvästi aliarvioi häntä.

[Cross]

Kuullessaan jedin suostuvan maksamaan kyydistä tutkimaan jo etukäteen Denirin kiinnostuksen herättänyttä paleettaa Lon kasvoille levisi leveä voitokas hymy, jonka kunniaksi hän katsoi sopivaksi kaivaa uuden sikarin esiin. Liijoitellun suurieleisesti hän vei povitaskustaan kaivamansa paksun ruskean kääryleen huultensa väliin ja alkoi sytytellä sitä, tupruttaen vaaleanharmaita savupilviä taivasta kohti. Yllättäin häntä ei enää haitannut yhtään äskeinen turpasauna. eikä vastaan otetut iskutkaan tuntuneet enää kuin vaimeina muistoina. Kunnon palkkiolla oli ihmeitä tekevä vaikutus rahanahneeseen nagaihin, joka oli kuin ihmeparantumisen kokenut.
''No eiköhä sit rueta menee? Piippua alkaa pikkuhiljaa kuivaa kaikki tää lätinä.'' Leveästi virnuileva salakuljettaja tokaisi Maolle, viittoillen tätä hyppäämään pyöränsä kyytiin ja alleviivasi kehotusta revittämällä moottoria korvia huumaavasti. Kiiturin tehokas voimanlähde ärjyi kuin villiintynyt lohikäärme, saaden lähimpien pikku asuntojen ikkunat tärisemään ja niiden asukkaat kiroamaan jälleen kerran huoneistonsa sijaintia.

[Southpaw]

Nähdessään Lon kasvoille leviävän voitonriemuisen virneen, Maon teki mieli huomauttaa, ettei tämän välttämättä kannattaisi juhlia liian aikaisin. Se pystyisikö hän maksamaan salakuljettajalle, riippuisi täysin siitä mitä neuvosto päättäisi. Päättäen olla kuitenkin latistamatta miehen voitonriemua tällä erää, Mao nousi pyörän kyytiin Lon taakse, samalla kun tämä revitteli moottoria. Korvia huumaava ääni sai Maon irvistämään hieman, mutta pian ääni kuitenkin vaimeni seidettävämmälle tasolle, kun nagai peruutti hieman ja lähti ajamaan heidän uuteen määränpäähänsä.
"Mikä se paikka tarkalleen ottaen on, mihin olemme menossa? Toinen samanlainen... kerhotila kuin äskeinenkin?", Mao päätyi kysymään heidän ajaessaan eteenpäin ja joutui hetken miettimään mitä sanavalintaa oikein käyttää. Ennen kaikkea olisi hyvä tietää, olisiko Lo jälleen vaarassa saada selkäsaunan joidenkin menneiden kaunojen takia. Matka Dxunille ei etenisi kovinkaan vauhdikkaasti, jos he joutuisivat käymään läpi selkäsaunan toisensa jälkeen.

[Cross]

Nagain vapauttaessa kiiturinsa kytkimen ja kääntäessä kaasukahvasta ajokki ampaisi matkustajineen matkaan äänekkään moottorin mylvinnän saattelemana, joka sai varmasti ympärillä olevien halvalla rakennettujen asuntojen ohuet ikkunat tärisemään. Eteenpäin kiitävä kulkuneuvo keräsi nopealla tahdilla vauhtia, yhtyen silmänräpäyksessä yläpuolella risteilevään liikenteeseen ja kaikoten reilua ylinopeutta uhkarohkean näköisesti pukkelehtien kohti uutta määränpäätään.
Huolimatta korvissaan suhisevasta ilmasta ja kiiturin moottorin mylvinnästä ohjaimissa olevan Lon onnistui jotenkin kuulla takanaan istuvan Maon kysymys siitä minne he olivat menossa, mikä sai hänet irrottamaan hetkeksi katseensa ympärillä olevasta liikenteestä. ''Ei! Ei ainakaa enää! Enne ku jengi hommas omat tilat se oli kyl käytännös meijä mesta!'' Olkansa yli punaihoisen naisen suuntaan katsova pilotti totesi, kallistaen samalla kiituriaan jyrkään syöksyyn kaikkien mahdollisten liikennesääntöjen vastaisesti, välttäen vain hiuksenhienosti yhteentörmäyksen vastaan tulleen raskaan rahti kiiturin kanssa.
''Jytympää pärinälientä ja kuumempiä typyjä saa ehtiä näiltä nurkilta!'' Edelleen kiiturin vauhtia lisäävä salakuljettaja karjui moottorin melun yli, kääntäen kulkupelinsä kapeille pilviä tavoittelevien tornitalojen väleissä pujotteleville kujille. Menneitä hyviä päiviä muisteleva nagai ei höllännyt kiiturin vauhtia tippaakaan huolimatta siitä että pieninkin ohjaus virhe olisi varmasti koitunut kummankin heistä kohtaloksi. Viime visiitistä täällä saattoi olla jo vuosia, mutta siitä huolimatta hän tunsi reitin ja uskoi osaavansa lentää sen vaikka unissaan ilman pienintäkään erhettä.

[Southpaw]

Lon pujotellessa uhkarohkeasti muiden liikkeellä olevien ajoneuvojen välistä, Maon teki mieli pyytää tuota hidastamaan. Oli suorastaan käsittämätöntä miten nagai kykeni ohjaamaan kiituria tällä tavalla törmäämättä kehenkään ja vieläpä ilman Voiman apua. Kiitos Lon nopean vauhdin, matka ei kuitenkaan kestänyt turhan kauan ja jonkin aikaa myöhemmin Mao tunsi pyörän hidastavan vauhtiaan hieman kun Lo kääntyi sivuun hieman vilkkaammilta pääkaduilta ja pysäytti lopulta kiiturin mainitsemansa paikan pihaan. Ulkoapäin paikka tosiaan näytti jonkinlaiselta kerhotilalta kuten hän oli aluksi epäillyt, mutta sisältä kantautuva tasainen musiikin rytmi ja se, että pihalla notkui jos jonkinlaisia asiakkaita polttelemassa, paljasti tämän paikan olevan avoinna kutakuinkin kelle tahansa.
"Mene vain edeltä sisälle jos haluat. Minä yritän ottaa yhteyttä neuvostoon ja neuvotella jonkinlaisen ratkaisun", Mao kehotti, noustessaan pois kiiturin selästä. Vilkaistuaan tämän jälkeen hieman epäluuloisena pihalla notkuvia asikkaita ja ovella päivystävää portsaria, Mao vetäytyi hieman kauemmas, niin että voisi puhua rauhassa ja ennen kaikkea kenenkään kuulematta. Vaikka Lo vaikuttikin edelleen uskovan, että hän tosiaan olli jedi, olisi luultavasti parasta pitää hänen ja neuvoston välinen keskustelu salassa, sillä se saattaisi paljastaa asioiden oikean laidan.

[Cross]

Nopeasti taittuneen matkan päätteeksi Lo näki edessään tutun valomainoksen peittämän rakennuksen seinän, sekä sen alapuolella olevan ylös nostetun leveän hallinoven. Sen edessä avautuvalla kadulla parveili jos jonkinnäköistä käyskenteliää, joiden ulkonäkö antoi melko hyvin osviittaa siitä millaiseen paikkaan he olivat menossa. Paljastavat tyköistuvat vaatteet, nahka ja metalli asusteet, sekä näyttävät kampaukset olivat aivan yhtä yleisiä tuossa joukossa kuin myös näyttävät tatuoinnit ja lävistykset. Voimakkaasti jarruttava Nagai ohjasi kiiturinsa kadun toisella puolella olevan rivistön jatkoksi ja jäi hetken ajaksi katselemaan tuota väkijoukkoa, melkein sivuttaen Maon kommentin mennä sisään jo edeltä.
Nostalgisiin muistoihinsa hetken ajaksi uppoutunut salakuljettaja nyökkäsi kuitenkin hieman päätään ja nousi pois kiiturinsa selästä, lähtien astelemaan väkijoukon läpi kutsuvasti kadulle jytisevän musiikin lähdettä kohti. Astellessaan eteenpäin Boros ei juurikaan murehtinut tulevaa, sillä uskoi olevansa loppujen lopuksi melko vahvoilla jokatapauksessa. Sen sijaan hän keskittyi nauttimaan mieleen nousevista menneistä hyvistä ajoista ja edessäpäin odottavasta kurlauspommista, joka vesi varmasti suussa edelleen pyörivän verenmaun menneessään.
Väkijoukon läpi työntyessään Lo ei kuitenkaan huomannut kiinnittää huomiota siihen ettei kaikki ollut enää aivan niin kuin ennen, sillä paikan asiakaskunta oli muuttunut melkoisesti siitä kun hän oli viimeksi täällä käynyt. Ei niinkään tyyliltään, vaan ennemminkin sukupuoli jakaantumaltaan, joka oli keikahtanut lähes täysin päälaelleen. Syykin siihen selvisi melkein samantien hänen astuessa sisään avoinna olevasta ovesta ja vilkaistessa hallin perällä olevan päälavan suuntaan, jossa ennenvanhaa oli bändin lisäksi ollut yleensä myös muuta silmänruokaa pitämässä omaa showtaan asiakkaiden iloksi. Tälläkertaa siellä ei kuitenkaan ollut kuin yksi esiintyjä, jonka näkeminen sai vahingoniloisen virneen nousemaan miehen kasvoille. Näky selitty hyvin miksi Tiny oli vinkannut heitä käymään täällä, tehden samalla myös selväksi sen ettei tänne kannattaisi jäädä yhtään piutemmäksi aikaa, saati sitten päästää edes jediä käymään sisällä.
Tehtyään nopean arvion siitä miten toimisi parhaiten omaksi edukseen Boros kääntyi nopeasti ympäri ja marssi ulos hallista, lähtien astelemaan takaisin kiituriaan kohti. Huolimatta tuntemastaan tyytyväisyydestä ja halustaan revetä nauruun pakotti salakuljettaja kasvoilleen myrtyneen ilmeen, näyttäen aivan siltä että haluaisi murskata ensimmäisen vastaantulijan naamavärkin pienimmänkin syyn siihen saadessaan. ''Toivottavast sait homman kondiksee pomojes kans? Tänne ei näköjää kannata jäädä enää hengaa pitempää.'' Happanta naamaa näyttävä mies totesi nuivalla äänellä kiiturin luona neuvotteluaan lopettavalle Zalanderille, viitaten tätä samalla hyppäämään kiiturin kyytiin.

[Southpaw]

Lon lähtiessä kävelemään kuuloetäisyyden ulkopuolelle, Mao käynnisti yhteyslaitteensa ja jäi odottamaan. Kesti jonkin aikaa ennen kuin hänen näkyviinsä ilmestyivät tutun pau'anin kasvot.
"Asian on parasta olla tärkeä", mestari sanoi suoraan, jääden sitten odottamaan mitä hänellä olisi kerrottavanaan. Vaikka ei ollutkaan todellisuudessa mestarinsa seurassa, Maosta tuntui, että tämä aavisti jo etukäteen, että hän tarvitsi jotakin saadakseen tehtävänsä kunnialla suoritettua.
"Olen pahoillani, että häiritsen teitä mestari. Dandel on kadonnut omille teilleen, minkä vuoksi olen jumissa Lantilliesissä. Aluksen pilotti vaatii lisämaksua siitä, että suostuu jatkamaan matkaa tästä ilman häntä. Haluatteko minun maksavan hänelle vai luovunko jedin esittämisestä ja pakotan hänet lentämään sinne mihin haluan?" Mao kysyi. Ennen retkikuntaan osallistumista hän oli saanut ohjeikseen hankkia holocronin ja orbaliskit hinnalla millä hyvänsä, mutta samalla häntä oli kuitenkin käsketty esiintymään jedinä, sillä tieto sithien paluusta ei saisi levitä vielä, vaikka huttien alueet olikin onnistuttu valtaamaan Crimson Eclipsen toimesta.
"Maksa hänelle. Saat 50 000 krediittiä käyttöösi. Niiden pitäisi olla sinulla vuorokauden kuluessa", Scorpio vastasi, ennen kuin katkaisi yhteyden. Päätellen siitä kuinka lyhyenä mestari oli pyrkinyt pitämään keskustelun, hän oli yhteydenotollaan luultavasti häirinnyt jotain monista biologisista kokeista, joita mestarilla oli tapana tehdä yrittäessään luoda täydellistä soturia ja muokatessaan heitä jo olemassa olevia alaisiaan paremmiksi ja voimakkaammiksi. Mao ei kuitenkaan välittänyt tästä, vaan sen sijaan sith oli yllättynyt siitä, että mestari oli valmis antamaan noin ison summan käytettäväksi tätä retkeä varten. Tämän täytyi todella haluta toivomansa arvoesineet haltuunsa.

Saatuaan näin kuitenkin puhelunsa päätökseen, Mao kääntyi ympäri ja lähti kävelemään kohti yökerhon etuovea ja sen lähistöllä notkuvia asiakkaita, mennäkseen Lon perässä sisälle. Nainen ei kuitenkaan koskaan ehtinyt ovelle asti kun näki Lon jo pujottelevan asiakkaiden välistä takaisin kiituriaan kohti. Miehellä oli ilmeisen hapan ja jopa vihainen ilme kasvoillaan. Ennen kuin hän ehti kuitenkaan kysyä mikä salakuljettajaa vaivasi, tämä jo totesi, ettei heidän kannattanut jäädä tänne pidempään kuin oli pakko.
"Onnistuin neuvottelemaan lisärahoitusta. Sen pitäisi kattaa kulusi paremmin kuin hyvin", Mao totesi, kävellessään Lon kanssa takaisin kiiturin luokse ja noustessaan sitten jälleen äänekkään menopelin selkään.

[Cross]

Kiiturin luokse jääneen Maon ilmoittaessa onnistuneensa saamaan lisärahoitusta muuttui nyrperän näköisen Lon ilme välittömästi huomattavasti tyytyväisemmäksi, ärtyneen irvistyksen saadessa väistyä tyytyväisen hymynpoikasen tieltä. Näytti siltä että jälleen kerran onni tuntui hymyilevän hänelle, pienistä vastoinkäymisistä huolimatta. Jos asiat jatkaisivat etenemistä näin hyvällä mallilla salakuljettaja tulisi nettoamaan vielä hyvin, käytettyään ensin jediä ja tämänjälkeen Deniriä näiden haluamalla planeetalla. Kumpikin nuista tulisi maksamaan retkestä kohtuullisesti, minkä lisäksi vielä oli kaikki mahdollinen rahanarvoinen roju mitä sieltä voisi löytyä.
''Siinätapauksessa voidaan varmaan rueta lähtee?'' Sikarintumpin suupielestään kadulle sylkäisevä Boros kysyi toista silmäkulmaansa hieman kohottaen punaihoiselta naiselta, samalla kun kapusi jälleen kerran kiiturinsa satulaan ja viittasi seuralaistaan istuuntumaan taakseen. Heillä olisi pitkä matka edessään ja vain rajallisesti aikaa ennen kuin salakuljettajan alkuperäinen työnantaja vapautuisi nykyisestä toimestaan, alkaen ihmetellä minne palkkaamansa miehistö oli kadonnut. Sitä ennen nagain tulisi siis keretä käyttää Zalanderia määränpääsään ja lennättää tämä takaisin. Lisäksi hän halusi päästä mahdollisimman nopeasti pois baarin luota ja koko tältä planeetalta, jossa viipyminen saattaisi osottautua vielä tuhoisaksi salakuljettajan rahastus suunnitelmille.