Murtautuminen Jeditemppeliin

[Southpaw]

Tinia naputteli kärsimättömänä käsivarttaan ja käveli rauhattomasti aluksensa alas laskettua ramppia pitkin edestakaisin ja vilkaisi taas kiikareillaan kauempana näkyvää huoltotasannetta, jonne hänen oli tarkoitus mennä kaappaamaan huoltodroidi heidän käyttöönsä. Hän oli jopa päättänyt jo minkä droidin valitsisi herättääkseen mahdollisimman vähän epäilyksiä.
"Ei vieläkään mitään siitä banthanläjästä?" Tinia huusi lopulta aluksen sisälle. Kesti hetken aikaa, mutta lopulta Tacun, tummanruskea trianii, asteli esiin päätään pudistellen. Tinia kirosi hiljaa ja vilkaisi pientä yhteyslaitettaan, johon Trask oli jo ilmoittanut olevansa valmiina heti kun hänkin. Cestuouksesta ei ollut kuitenkaan kuulunut sanaakaan eikä tämä vastannut hänen yhteydenottoihinsa, joten alkoi varmsati olla turvallista olettaa, että mies oli sittenkin päättänyt sooloilla liittoutumisen sijaan kuten oli sovittu. Tinia oli kuitenkin vakaasti päättänyt löytää Remuksen, joten muitakaan vaihtoehtoja ei tainnut olla kuin todella murtautua jeditemppeliin.
"Mitäs nyt tehdään?" Tacun kysyi häneltä. Trianiin äänensävystä Tinia kuuli, että mies odotti hänen kehittävän jonkin muun suunnitelman Remuksen löytämiseksi, mutta jopa omaksi yllätyksekseen Tinia kääntyi vakavana katsomaan ystäväänsä.
"Jos livahdan jollekin huoltotasanteelle ja kaappaamme käyttöömme jonkun huoltodroideista niin voitko saada sen avulla sisäänpääsyn rakennuksen turvajärjestelmiin?" Tinia kysyi. Tacun häkeltyi silminnähtävästi ja tämän leuka loksahti auki, mutta hetken hiljaisuuden jälkeen mies kuitenkin nyökkäsi epäröivästi.
"Luulen niin... mutta en voi luvata mitään varmaa. Kuten sanoit jo aiemmin tapaamisessa niin turvajärjestelmät ovat todella ihan eri luokkaa kuin missään muussa tunnetussa rakennuksessa ja koko paikka kuhisee jedejä... ja sinä et pysty mitenkään kätkeytymään heidän aisteiltaan", Tacun sanoi, mutta joutui kuitenkin Tinian keskeyttämäksi, tämän viittoillessa ystäväänsä sulkemaan suunsa, samalla kun itse harppoi kiireisesti sisälle ja ryhtyi kaivamaan yhtä miehistön tiloissa olevista kaapeista. Lopulta nainen löysikin etsimänsä ja alkoi pukeutua tummansinisiin huoltohaalareihin, joita yleisesti käytettiin Coruscantin monissa eri huoltoalan yrityksissä.

"Minä menen tasanteelle kuten ja kaappaan droidin käyttöösi kuten sovittiin. Sen jälkeen sinä saat seurata etenemistäni ja sulkea turvajärjestelmiä tieltäni droidin avulla niin että pääsen temppelin arkistoon. Sen jälkeen etsin Remuksen tiedot, kopioin ne ja tulen ulos. Yksinkertaista, mutta toimivaa. Tarpeen mukaan voit aiheuttaa vääriä hälytyksiä jossain kauempana minusta tai mitä nyt keksitkin", Tinia päätti, samalla kun suuntasi haalareihin pukeuduttuaan kohti ruumaan. Siltä varalta, että droidin kaappaaminen ei onnistuisi, hänellä oli myös varasuunnitelma ja sitä varten nainen lopulta etsikin ruumasta noin mikron kokoisen, painavan pahvilaatikon, jonka nosti kiiturinsa kyytiin ja aukaisi sitten rampin, niin että saattoi ohjata kiiturin aluksen ulkopuolelle.
"Pidän yhteyttä korvanapilla", Tinia sanoi vielä Tacunille, samalla kun sujautti pienen, mutta selkeästi näkyvän korvanapin korvaansa ja lähti kiiturinsa avulla ajamaan kohti jeditemppeliä. Saadakseen jonkinlaisen käsityksen rakennuksesta, Tinia ajoi varmuuden vuoksi yhden kierroksen valtavan rakennuksen ympäri, ennen kuin lopulta palasi rakennuksen etupuolelle ja lähti ohjaamaan kiituriaan droideja vilisevälle huoltotasanteelle. Toivoa sopi, että liikkeellä ei olisi ihmisiä jotka voisivat puuttua hänen tekemisiinsä, mutta vaikka olisikin, sitä varten hän olikin ottanut pahvilaatikon sisältöineen mukaansa, saadakseen itselleen varasuunnitelman mikäli jokin menisi vikaan.

[Vandalor]

Aqeth oli palailemassa takaisin Coruscantiin viimeiseltä komennukseltaan twi'lek-padawaninsa kanssa. He istuivat nyt pienen Tasavallalta lainatun rahtialuksen ohjaamossa. Essien juodessa teetä, tai mitä tahansa mitä hän oli onnistunut aluksen keittiöstä löytämään siinä toivossa että saisi kulutettuja voimiaan edes hieman takaisin. "Mitä sinä nyt taas löysit?" Tämä kysyi. "Teeltä tämä ainakin maistuu" Essie vastasi. Mies hymähti ja valmistautui poistumaan hyperavaruudesta. Aqeth ohjaili alusta taidokkaasti kohti lähenevää planeettaa ja sujahtikin pian tuttuun tapaansa Coruscantin laivaston läpi ilmakehään.

Alus vikkelään liittyi muiden alusten ja kiitureiden merkitsemään virtaan ja liukui näiden mukana, kunnes pitäisi kääntyä Jeditemppelille. Pari minuuttia he olivat ehtineet kulkea kunnes otettiin jyrkkä käännös oikealle temppeliä kohti. Monet katu- ja neonvalot alkoivat valaista hämärtyvän Coruscantin pintaa, kun jo valoa antava tähtikin oli siirtynyt toiselle pallonpuoliskolle. Pian käännyttin oikealle pienempään virtaan. "Olemme kohta perillä" Aqeth sanoi nuorelle padawanilleen ja jatkoi vielä, "Voisit siivota tuon mukin pois jotta voimme jättää aluksen siihen kuntoon kuin me sen lunastimmekin." "Kyllä mestari", kuului nöyrähkön padawanin suusta. Tämä käänsi päätään katsoen padawaninsa perään joka lähti viemään mukia sille tarkoitettuun paikkaan. "Voit pukea jo kaapusi yllesi, saavumme nyt hangaariin" Tämä vielä huudahti tuon perään, suunnaten aluksen nyt temppelin päähangaariin. Aqeth veti pientä harmahtavaa vipua jolloin aluksen jalat tulivat esiin ja pian alus laskeutuin niiden avulla. Tämä sammutti aluksen ja siirtyi ruumaan jossa Essie tätä odottikin jo täysissä pukeissaan.

[Southpaw]

Lähestyessään kiiturillaan tasannetta, Tinia pisti tarkoin merkille tasanteella olevien valvontakemroiden sijainnit ja päätyi lopulta pysäköimään kiiturinsa aivan tasanteen perimmäiseen nurkkaan, kahden kattoa kannattelevan pilarin väliin. Varmistettuaan että lähellä tosiaan oli vain droideja, Tinia laskeutui kiiturinsa selästä ja suuntasi oitis kohti pientä kuluneen näköistä T7-mallista huoltodroidia, jonka oli valinnut jo aiemmin kohteekseen, tarkkaillessaan temppeliä kauempaa. Päästessään puhe-etäsiyydelle droidista, Tinia päästi pienen vihellyksen, kiinnittäen näin droidin huomion. Vaikka hän tiesikin ettei droidi voinut ymmärtää ilmeiden päälle, hän loihti silti asvoilleen rauhoittelevan hymyn, kyykistyessään droidin eteen.
"Huomasin että muistikorttipaikkasi on hieman vioittunut. Jos sopii niin korjaan sen sinulle", Tinia sanoi droidille, joka päästi sarjan lyhyitä piippauksia. Hetken verran nainen pelkäsi droidin lähtevän pois, mutta pian Tinia helpotuksekseen huomasi, ettei droidi vain kääntyi antaakseen hänelle pääsyn selkäpuolella olevaan muistikorttipaikkaan. Tottuneesti Tinia avasi drdoini selässä olevan pienen luukun ja otti sitten taskustaan pienen muistikortin, jonka sujautti tyhjään paikkaan. Hämätäkseen kuitenkin valvontakemroita ja mahdollisesti niiden kautta häntä tarkkailevia vartijoita, Tinia laittoi muistikorttipaikan kiinni ja otti seuraavaksi esiin jakoavaimen, muka kiristääkseen droidin jaloissa olevia ruuveja. Saatuaan tämän droidihuoltonsa päätökseen, nainen nousi rauhallisesti takaisin seisomaan ja lähti takaisin kiituriaan kohti, odottaen että Tacun ottaisi yhteyttä. Lopulta naisen korvanapista kuitenkin kuului tervetullut naksahdus, Tacunin äänen alkaessa puhua hänen korvaansa.
"Onnistuin hakkeroimaan droidin ja minun pitäisi sen avulla pystyä nyt pääsemään käsiksi temppelin järjestelmiin, hetki vain niin...", ennen kuin trianii ehti kuitenkaan sanoa enempää, Tinia pisti merkille kohti tasannetta lipuvan aluksen ja vetäytyi nopeasti läheisen pilarin taakse.
"Odota, älä tee vielä mitään. Tänne laskeutui joku", Tinia sihahti hiljaa vastaukseksi. Hänen katsellessaan tasanteelle laskeutuneen aluksen ramppi avautui. Rampin yläpäässä hän erotti ruskeaan tunikaan pukeutuneen miehen ja päästi hiljaisen kirouksen suustaan. Tietysti jonkun jedin oli pitänyt tulla tänne juuri nyt. Toivoen, ettei häntä huomattaisi, Tinia jäi odottamaan. Jos hyvin kävisi, jedi ei huomaisi häntä vaan jatkaisi matkaansa sisälle, minkä jälkeen hän voisi livahtaa perässä jostain huolto-ovesta.

[Vandalor]

Jedit astuivat ulos aluksesta jolloinka heidän luokseen käveli puolentoista metrin korkuinen protokolladroidi joka mekaanisella äänellään kysyi, "Miten teidän matkanne sujui, mestarijedi?" Katsoen samalla Aqethia ja hänen padawaniaan vuoroitellen. "Erinomaisesti. Voisitko merkata aluksen palautetuksi?" Tämä sanoi vieden kätensä olkansa yli ja osoitti etusormella jedien takana olevaa suurta rahtialusta. "Tottakai" droidi vastasi naputellen kädessään olevaa tablettia. "Tarvitsetteko enää muuta, herra?" Droidi kysyi vielä nöyrästi perään. "Emme tarvitse" nuori padawan hihkaisi jolloin droidi lähti mekaanisesti kävellen pois.
Aqeth käveli hangaarin reunalle ja loi tarkastelevan katseen Coruscantin ylle, ja monien kilometrien korkeiden pilvenpiirtäjien taakse katoavalle auringolle. Mitään erikoista ei juuri ollut havaittavissa, Coruscant valmistautui vilkasta yöelämää varten, jolloinka monet liikkeet ja niin baarit astuisivat varjoistaan uudelleen esiin, kuten aikaisemminkin on tehty. Hän kääntyi hänen takanaan seisovaa Essietä kohti ja kysyi, "Menemmekö nyt?"Tyttö vastasi takaisin milteinpä jopa innostunenaa, "Mennään vain. On ollut pitkä päivä ja haluaisin muutenkin asettua makuulleni hetkeksi..." Miehen nyökätessä hän asettui tytön perään joka lähtikin jo kävelemään ulos hangaarista. Aqethin kävellessä hän loi katseensa ympärillään oleviin aluksiin, joista monet olivat tähtihävittäjiä, joita monet jedit suosivat tehtävillänsä. Olivathan ne tietenkin nopeita ja kohtalaisen hyvin aseistettujakin kun ottaa huomioon niiden koonkin. Aqeth laski katseensa nyt eteensä seuraten tyytyväisenä padawaniaan joka johti nämä piankin aivan hangaarin ulkopuolella olevalle käytävälle. "Minä jatkan tästä huonettani kohti.." Essie ilmaisi mestarilleen. "Muista nukkua hyvin, neuvosto haluaa meidät huomennsa eteensä... tiedä sitten miksi" Mies huudahti vielä kovinkaan paljoa ääntään korottamatta tytön perään joka lähtikin jo, ja katseli hetken aikaa tytön suuntaan kunnes kääntyi ja lähti ripeästi kävellen hissiä kohti. Hissillä mies nousi muutaman kerroksen ylemmäs. Päästyään hissistä hän käveli pitkää ja kapeaa käytävää pitkin, tarkoituksenaan mennä itsekkin huoneeseensa. Saavuttuaan huoneensa eteen, tämä vielä kääntyi ympäri ja katsoi lasisesta ikkunasta ulos. Hän näki temppelin pääsisäänkäynnin ja sisäänkäyntihallin. Mies hymähtäen kääntyi ympäri ja Voimalla avasi hänen huoneensa oven kiinni pitävän lukon, oven nyt siirtyessä syrjään seinän sisään. Mies astui sisään pieneen mutta mukavaan asuntoonsa ja nosti kaavun yltään ja laski sen vieressään olevalle penkille. Mies haukoitteli nostaen kätensä ylös ja lihaksiaan jännitellen. Tämän jälkeen hän alkoi riisua tunikaa yltään samaiselle tuolille ollen pian yläosattomissa. Aqeth pesi päivänaikana keräytyneet liat kasvoiltaan ja siisti itseen, ja puki löysähköt pussimaiset housut jalkaansa. Mies laittoi kahvia valmistumaan ja istuutui pöydän ääreen odottaen sen valmistumista napaten samalla vierestään tabletin käteensä lukien piankin jo digitaalista sanomalehteä. "Kuolinilmoituksia, työhakemuksia, joku on avannut vissiin myös naisia täynnä kuohuvan yökerhon..", mies mietiskeli.

Aikansa lueskeltuaan mies laski tabletin kädestään pöydälle ja kaatoi hieman kahvia harmaaseen kuppiin. Mies maustoi kahvia hetken kunnes joi sen ripeästi ja laski pöydälle. Mies lähti nyt sänkyään kohti, istahti sille ja asettui makuulleen siirtäen kätensä takaraivonsa alle luoden hetken kestävän katseen nyt kattoon ja pyrkien saada unen päästä kiinni.

[Southpaw]

Tinia saikin odottaa useamman minuutin, sillä huoltotasanteelle laskeutunut jedi kutsui muutaman droidin lähemmäs ja alkoi sen jälkeen kantaa laatikoita alas ramppia pitkin droidien kuljetettavaksi. Saatuaan lopulta työnsä päätökseen, jedi nousi jälleen alukseensa ja lähti lentämään huoltotasanteelta poispäin, mitä luultavimmin jonkinlaiseen päähangaariin. Tinia odotti jedin lähdön jälkeen vielä hetken, ennen kuin painoi korvanapissaan olevaa pientä katkaisijaa.
"Reitti on selvä, ohjaa droidi tuolle huolto-ovelle ja avaa se minulle. Jos pystyt niin yritä tunkeutua droidin avulla turvajärjestelmiin ja laita valvontakamerat pyörittämään muutamaa viimeistä sekuntia", Tinia ohjeisti kauempaa taustatukena toimivaa trianii ystäväänsä. Tacunin ei tarvinnut vastata, sillä tuskin Tinia oli saanut sanottavansa päätökseen, kun hän näki heidän kaappaamansa droidin lähtevän rullaamaan kohti huolto-ovea ja sen vieressä olevaa päätettä, jonka kautta droidi pääsisi käyttämään jeditemppelin järjestelmiä. Jännittyneenä Tinia odotti mitä tuleman pitäisi ja puoliksi odotti, että drdoidi laukaisisi kaikesta huolimatta jonkin hälytyksen. Pian huolto-ovi kuitenkin aukesi ja droidi irrottautui pistokepaikasta, kääntyen hetkeksi Tinian suuntaan, kuin kehottaen häntä seuraamaan. Nainen ei tuhlannut aikaa vaan nappasi kiituriin lastaamansa laatikon kainaloonsa ja ähti nopeasti seuraamaan droidia huolto-ovesta sisään. Seuraavaksi hänen pitäisikin löytää reitti jeditemppelin arkistoon, mistä hän toivottavasti löytäisi etsimänsä.
"Saatko droidilla esille rakennuksen pohjapiirroksen? Olisi huomattavasti helpompi edetä jos tietäisi mihin mennä", Tinia kuiskasi kuulokkeensa kautta Tacunille.
"Se on minulla tässä koko ajan esillä. Ensimmäiseksi jatkat matkaasi tämän käytävän päähän asti", Tacun ohjeisti.

Sillä välin jeditemppelin päähangaarissa, lääkintätarvikkeet huoltotasanteelle kuljettanut nautolan jedi, laskeutui aluksellaan sille varattuun paikkaan. Hän oli ollut hakemassa lääkintätarvikkeita temppelin sairasosastolle ja jätettyään ne droidien sisälle kannettavaksi, tämä Kidaksi kutsuttu nautolan oli päättänyt vielä käydä tarkistamassa yhden potilaan tilan, ennen kuin kävisi tavanomaisella iltauinnillaan ja vetäytyisi huoneeseensa lepäämään. Ennen kuin mainittu nautolan kuitenkaan pääsi sairasosastolle asti, hän oli törmätä nuoreen, väsyneen näköiseen mieheen, joka tuli kiireisin askelin läheisen käytävän kulmasta esiin.
"Mihin tuollainen hoppu?" Kida kysyi rauhallisesti ja kallisti hieman päätään, katsellessaan jediä, joka oli aikeissa mennä hänen ohitseen hissille, huolimatta siitä että näytti siltä kuin olisi voinut nukahtaa siihen seisaalleen.
"Anteeksi mestari Neir. Minua pyydettiin hakemaan mestari Katarn. Temppelin valvontakamerat temppuilevat ja turvapäällikkö on aivan varma, että temppelissä on tunkeilija", nuori mies vastasi. Kida kurtisti hieman kulmiaan ja keskittyi sitten hetken, havaitaen varsin pian että turvapäällikkö saattoi olla oikeassa. Voima tuntui todellakin kuiskivan hänen korvaansa, että jotain epätavallista oli tekeillä, mutta kuten tavallista, tämä pienen pieni, tuskin havaittavissa oleva häiriö ei silti paljastanut suoraan mistä oli kyse.
"Tehdään niin, että minä etsin mestari Katarnin ja sinä painut huoneeseesi lepäämään. Olet todellakin levon tarpeessa", Kida vastasi lopulta. Nuori jedi avasi suunsa kuin väittääkseen vastaan, mutta ennen kuin tämä ehti sanoa sanaakaan, Kida oli jo kääntynyt kävelemään takaisin hissille jolla oli tullut tähän kerrokseen. Hissiin päästyään nautolan meni nopeasti asuintiloiksi muunnettuun kerrokseen ja lähti kävelemään Katarnin huonetta kohti. Hän ei ollut aiemmin juuri ollut tekemisissä mestari Katarnin kanssa, mutta tiesi tämän kuitenkin nimeltä ja arveli muistavansa missä päin temppeliä tämä yleensä majoittui. Lopulta arvellessaan löytäneensä oikean huoneen, Kida astui lähemmäs erästä ovea ja koputti, toivoen löytäneensä kerralla oikean oven.

[Vandalor]

Huoneen ulkopuolelta kuuluva oveen kohdistuva koputus sai Aqethin heräämään, hän pyyhkäisi peiton päältään hitaasti syrjään ja nousi niin hyvin kuin tässä kunnossa kykeni istumaan vuoteelleen, hän pyyhki silmiään. "Mitäh... Kuka siellä nyt voi olla", Aqeth ajatteli nousten vuoteeltaan ottaen hieman tukea viereisestä seinästä. Hän pysähtyi hetkeksi irroittamatta kättään, haukoitteli ja lähti tallustelemaan ovea kohti. Mies avasi vaivoin oven Voimalla sen siirtyessä piankin jo seinän sisään, huomaten sen takaa paljastuvan naispuolisen nautolan-lajin edustajan. Aqeth silmäili aikansa ovelleen ilmestynyttä nautolania, kunnes pyrki luomaan naiseen katsekontaktin ja hymyili tälle sanoen, "Et varmaankaan tullut minun silmäiltäväkseni tänne, käykää toki peremmälle" Aqeth sanoi siirtyen syrjään ovelta ja asteli sisemmälle asuntoonsa, joka oltiin jo siivoajien toimesta siivottu aikaisemmin samaisena päivänä, joten pinnat kiiltelivät ja ilma oli raikas. Kuka tahansa muu kuin Kida, tai kuka tietää, olisi varmaankin pitänyt Aqethia miellyttävänä näkynä, monien vuosien harjoittelu ja vetreä liikkuminen olivat tehneet miehen kehosta melko atleettisen ja nostanut miehen kuntoa korkeammalle, mitä se muutoin olisi. Pian mies jatkoi, "Anteeksi että en ole täysissä pukeissani, tulitte aivan yllättäen, mutta selittäkää toki asianne rauhassa."

[Southpaw]

Kida joutui odottamaan hetken verran, ennen kuin kuuli huoneesta loputta liikettä, kun joku lähti kävelemään ovea kohti. Pian hän tunsikin pienen liikahduksen Voimassa kun ovi avattiin ja Aqeth, joka hetken silmäili häntä puoliunisen näköisenä, vaikutti siltä että hän oli tullut herättäneeksi itseään hieman nuoremman jedin. Miehen vähäpukeisuuteen Kida ei näyttänyt millään muotoa reagoivan, sillä parantajana hän näki paljaan pinnan vain enemmän kudoksena kuin joltain mitä olisi katsellut mielellään ihan vain huvikseen. Aqethin lopulta astuessa sivuun ja kehottaessa häntä astumaan sisään, Kida pudisti pienesti päätään, kieltäytyen tarjouksesta.
"Olen pahoillani, että häiritsen lepoasi mestari Katarn, mutta suosittelen pukemaan jotakin päällenne, sillä temppelin turvapäällikkö kutsui teidät puheilleen. Hän epäilee, että temppelissä on tunkeilija ja uskoakseni haluaa teidän auttavan tunkeilijan paikantamisessa", Kida kertoi asiansa suoraan. Sanomattakin oli selvää, että myös Kida auttaisi parhaansa mukaan. Vaikka hän olikin erikoistunut parantamiseen enemmän kuin mihinkään muuhun, ei hän jedineuvoston jäsenenä voinut jättää tällaista asiaa huomiotta.

Sillä välin kun Kida esitti asiansa Aqethille, Tinia puolestaan oli ehtinyt pitkän käytävän puoliväliin, sillä matkantekoa hidasti huomattavasti temppelin monimutkainen turvajärjestelmä, jonka vuoksi hänen etätukena toimiva ystävänsä joutui vähän väliä pysäyttämään droidin, päästäkseen käsiksi taas seuraavaa käytävän pätkää valvoviin kameroihin. Vaikka hän ei toistaiseksi ollut nähnyt ketään missään, Tinia ei silti päässyt eroon tunteesta, että minä hetkenä tahansa joku paikalle eksyvä jedi saattaisi löytää hänet tästä käytävältä ja ryhtyä järjestämään häntä pidätettäväksi.
"Tämä vie aivan liian kauan tätä menoa. Onko sinne arkistoon mitään muuta reittiä?" palkkionmetsästäjä kuiskasi korvanappiinsa hermostuneesti. Hetken oli hiljaista, mutta lopulta Tacun kuitenkin vastasi.
"Piirroksien mukaan ihan vähän matkan päässä eteenpäin pitäisi olla venttiili josta pääset ilmanvaihtoputkiin. Kiipeämällä niitä pitkin ylöspäin pääsisit etenemään ilman kameroiden säätämistä", Tacun ehdotti lopulta. Vaikka kyseessä olikin hieman vaivalloisempi reitti, Tinia arveli että parempaakaan ei olisi luvassa mikäli hän halusi selvitä tästä tehtävästä nopeasti.
"Lähetä se pohjapiirros datapäätteeseeni niin alan kiivetä. Huolehdi sinä sen jälkeen vain siitä, että saat droidin temppelin arkistoon ja kytken ne kamerat pois päältä kun olen perillä", Tinia vastasi ja eteni sitten vielä vähän matkaa, kunnes tosiaan näki seinässä luukun, kuten Tacun oli sanonutkin. Droidin lähtiessä etenemään käytävää pitkin, Tinia puolestaan avasi luukun ja kapusi ilmastointiputkeen. Hän mahtui hädin tuskin konttaamaan eteenpäin, mutta sujui tämä silti nopeammin kuin äsken.

[Vandalor]

Aqeth odotti naista sisälle katsoen tuon suuntaan, mutta Kida pudistikin vain päätään ja jäi paikoilleen. "Ette te häirinnyt lainkaan", mies sanoi tuon pahoitellessa sitä, että oli saapunut häiritsemään tätä. Aqeth käveli tukevan pöydän luokse ja istuutui sen reunalle laskien kätensä molemmille puolille viereensä, haukotellen vielä kerran. Kidan kerrottua tunkeilijasta Aqeth nyrpisti kulmiaan ja vei kätensä sitten puuskaan. "Kenellä voisi olla tarpeeksi rohkeutta murtautua tänne? Varsinkin kun tämä paikka kuhisee jedejä." Aqeth pohti ääneen nousten sitten ylös ja vielä sanoen, "Voitte halutessanne odottaa ulkopuolella kun puen jotain kyllin edustavaa ylleni, mestari Neir." Kidan nimenhän mies tiesi siitä, sillä olihan hän opetellut tunnistamaan miltei jokaisen Jedineuvoston jäsenen ollessaan padawan, ja myöhemmällä iällä opetellut uusienkin jäsenien nimet. Ollettaen Kidan siirtyvän takaisin käytävään, Aqeth kääntyi ja siirtyi melko tiiviiseen vaatehuoneeseensa, jossa hän vaihtoi ylleen tiukemmat, melkein jopa ihonmyötäiset rummat housut ja veti kovat mustat saappaat jalkaan. Hän puki ruskean tunikansa päälleen ja siirtyi asunnon oleskeluhuoneeseen, ja asu varusteltiin vielä jedeille tyypillisellä varustevyöllä, jonka vasemmalle puolelle mies ripusti valosapelinsa.
Todettuaan olevansa valmis, nuori mies poistui Kidan seuraksi käytävään sulki oven Voimaa käyttäen takanaan. Temppeli on ainakin tämän yksilön mielestä jedeille melko yksinkertaisesti, sillä useimmat ovet ja sen tapaiset kykenee kuka tahansa Voimalle herkkä avaamaan. Aqeth loi naiseen lyhyen katsekontaktin ja hymyili hälle. "Johda sinä toki" Mies viittoi kohti käytävän päässä olevaa hissiä ja olettaen Kidan lähtevän, mies kiri naisen vierelle ja käveli hänen vierellään hissiä kohti. "Viitsisitkö käydä noutamassa padawanini. Hän voisi osoittautua erittäin hyödylliseksi" Aqeth sanoi jedien nyt saapuessa läpinäkyvälle kupolimuotoiselle hissille, joka odottikin heitä jo valmiina. Heidän astuttua hissiin, alkoi se laskeutua kohti alempia kerroksia. "Vihreä nuori twi'lek. Tunnistaa itsensä varmaankin nimellä Tahlee", mies lisäsi vielä kuvaukseksi kädellään huitaisten hiuksiaan kasvojensa edestä sivuun.

[Southpaw]

"En tiedä itsekään yksityiskohtia. Mutta hyvä on, odotan sinua ulkopuolella", nautolan hyväksyi Aqethin ehdotuksen ja vetäytyi sitten ovelta takaisin käytävään, joka sulkeutui automaattisesti hänen peräässään, niin että Aqeth sai yksityisyyttä pukeutumisensa ajaksi. Miehen lopulta tullessa taas ulos, Kida lähti johdattamaan seuralaistaan kohti hissejä, minne päästyään he astelivat sisään ja lähtivät laskeutumaan alempiin kerroksiin.
"Ei hätää, voimme noutaa padawanisi matkalla, sillä padawanien majoitustilathan ovat samassa kerroksessa kuin valvomokin", Kida vakuutti. Aqethin ehdotus tämän oppilaan noutamisesta kuulosti kieltämättä hyvältä sillä näin he voisivat tehokkaammin etsiä tunkeilijan ja vangita tämän. Niinpä hissin päästyä oikeaan kerrokseen Kida lähti suuntaamaan padawanien majoitustiloja kohti sen sijaan että olisi mennyt suoraan valvomoon. Vaikka tunkeilija pitäisi löytää ennen kuin tämä ehtisi aiheuttaa tuhoa tai tehdä muutakaan ikävää, oli silti parempi saada kaikki valvomoon yhtä aikaa kuulemaan mitä sanottavaa turvapäälliköllä olisi. Näin samaa asiaa ei tarvitsisi toistaa joka tulijalle erikseen.

Sillä välin ilmastointikanaviin livahtanut Tinia oli päässyt putkessa konttaamaan aivan sen päähän ja katseli ranteeseensa kiinnitetystä pienestä datapäätteestä jeditemppelin pohjapiirrosta, jonka Tacun oli hänelle lähettyänyt. Sikäli kuin hän tulkitsi pientä hologrammikuvaa oikein, hänen pitäisi seuraavaksi kiivetä useamman kerroksen verran ylöspäin, ennen kuin pääsisi jeditemppelin keskikerroksissa olevaan arkistoon. Niinpä Tinia kiemurteli itsensä seisomaan ylöspäin nousevaan ilmastointiputkeen ja painoi sitten kätensä ja jalkansa tiiviisti putken seiniä vasten. Tasaisin välein putken sisäpinnalla näytti olevan pienet urat joihin hänen sormenpäänsä juuri ja juuri mahtuivat. Näitä uria hyäkseen käyttäen, Tinia lähtikin seuraavaksi kiipeämään putkea pitkin ylöspäin. Jos kaikki sujuisi hyvin, hän ehtisi arkistoon ja takaisin huoltohangaariin ennen kuin jedit edes kunnolla pääsisivät hänen jäljilleen.

[Valomiekka]

//Tulen mukaan peliin sovitusti, Vandalorille tiedoksi, jotta ei tule väärinkäsityksiä ja ylimäärästä hämminkiä. :) //

Sansa Victor

Nuori padawan istui huoneensa lattialla kynttilän valossa. Hän meditoi ja toivoi, että joku tulisi "pelastamaan" hänet tältä kamalalta tylsyydeltä. Nuorukainen oli vasta 13 vuotias, mutta siltikin kokenut jo eriskummallisia asioita siht-mestarista neuoston välttelyyn. Togruta tyttö muisti vieläkin entisen mestarinsa ja oli yhä katkera tälle, vaikkei halunnut muistella menneitä aikoja, eikä halunnut olla katkera. Yhäkin tämän käsivarsissa olivat syvät arven, jotka olivat kehnosti parannetut ja osa niistä mäti yhäkin, mutta onneksi osa oli jo parantunut parannustaitojen ansiosta, jotka olivat tosin kehnot nekin, koska koskaan kukaan ei ollut tätä opettanut tyttöä parannustaidoissa.

Padawan Victor istui yhäkin lattialla meditoimassa kunnes tunsi häiriön Voimassa. Oliko jokin pielessä kun hän tunsi näin? Pian hetken päästä tämä kuuli huoneensa ulkopuolelta askelia ja koputuksen, joka ei kohdistunut Sansan harmiksi tämän oveen vaan vähän matkan päässä olevaan twi'lekin oveen, tai ainakin Sansa niin veikkasi nopeasti. Togruta nousi seisalleen ja otti nopeasti viereltään kahden valomiekan kahvat käteensä, jotka kimmelsivät tuon kynttilän valossa. Ovelle päästyään padawan sammutti kyntilän Voiman avulla ja aukaisi oven nähdäkseen mitä tapahtui siellä mistä kuului ääniä. Togruta tyttö näki mestari Neirin ja twi'lik padawanin, jota henkilökohtaisesti Sansa ei juurikaan tuntenut.

Voiman avulla tämän astit vahvistuivat ja vahvistui siinnä siis kuulokin, niin että tämä kuuli parin metrin päästä jo näiden keskustelun, mutta heikosti. Kun Sansa Victor käveli lähemmäs mestaria ja toista padawania tämä tunsi Voiman vahvasti ympärillään. Kun Victor oli nuiden luona tämä alkoi epäröidä puhua, mutta kuitenkin keräsi rohkeutensa ja puhui:
"Mestari Neir, tarvitsisin taas pikkaisen apua arpien kanssa, ne ovat taas alkaneet mätiä." Togruta sanoi, mutta muisti sitten, että näillä oli ollut joku keskustelu toisen padawanin kanssa ja niimpä tämä yritti pahoitella keskeyttämistään: "Eikai teillä ollut mitään tärkeää, enkai keskeyttänyt pahasti? Enhän? Pyydän syvästi anteeksi jos keskeytin tärkeän asian."

[Southpaw]

[Jooh, tarkistin nyt niin Vandaor näyttäisi olleen sisään loggautuneena viimeksi yli kolme viikkoa sitten ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta että olisi pitempään jotain menoa joten... Vandalor, jos luet tämän niin pahoitteluni, että hypitään sun yli tässä. Me jatketaan peliä Valomiekan kanssa ja hyppäät uudestaan mukaan sitten jos vielä joskus palaat keskuuteemme?]

Kidan ja Aqethin päästyä oikeaan kerrokseen ja Aqethin padawanin käytössä olevan huoneen ovelle, he olivat juuri saaneet tilanteen selitettyä nuorelle twi'lekille kun yhden lähistöllä olevan huoneen ovi avautui. Kida käänsi katseensa oven suuntaan ja huomasi oitis ulos astelevan togrutan. Hän muisteli tämän padawanin käyneen vain jonkin aikaa sitten neuvoston puheilla, kun oli ilmennyt että tämän mestari oli kääntynyt pimeälle puolelle. Jos hän ei ollut aivan väärässä, togruta taisi olla nyt samassa tilanteessa kuin eräs toinen padawan vain joitakin viikkoja aikaisemmin. Padawan Bael oli menettänyt oman mestarinsa tehtävän aikana, mutta tälle oli onneksi löydetty sopiva uusi mestari viemään tytön koulutus loppuun.

Kun Sansa nyt kuitenkin asteli lähemmäs ja pyysi häntä vilkaisemaan käsivarsiensa arpia, Kida ei hennonnut kieltäytyä tytön pyynnöstä.
"Menkää te kaksi vain edeltä. Ja sinä voit tulla tänne istumaan", Kida totesi ensin Aqethille ja tämän padawanille, ennen kuin viittoi Sansaa seuraamaan ja istahti yhdelle käytävän varrella olevalle penkille. Varoen aiheuttamasta kipua, Kida ohjasi Sansan ojentamaan käsivartensa suoriksi ja otti sitten varustelaukustaan desinfiointiainetta, jolla saattoi ryhtyä puhdistavaan märkiviä haavoja. Hän ei voinut olla ihmettelemättä miten arvet saattoivat märkiä tällä tavalla, sillä valosapelin terän olisi pitänyt jättää jälkeensä vain siistejä palovammoja jotka normaalisti kykeni helposti hoitamaan pelkillä baktalaastareilla. Nyt katsoessaan togrutan arpia, Kida tuli kuitenkin siihen tulokseen, että märkimisen oli pakko johtua pimeän puolen vaikutuksesta ja siitä kuinka tyttöparan mestari oli Voimaa käyttänyt. Haavoista näki myös, että tyttö oli ilmeisesti yrittänyt parantaa niitä itse Voiman avulla, mutta jälki oli kuitenkin selkeästi hieman kömpelöä verrattuna hieman kokeneempiin padawaneihin, joita heidän sairastuvallaan oli hiomassa taitojaan.
"Kestätkö jos laitan haavojen päälle nyt ensihätään vain baktalappuja?" Kida kysyi lempeästi, olematta selvästikään vähääkään harmissaan togrutan keskeytyksestä.
"Ja jos sinulla on ylimääräistä aikaa... kenties haluaisit auttaa minua hieman? Meillä on syytä epäillä, että temppelissä on joku ulkopuolinen tunkeilija. Me voimme etsiä yhdessä sillä välin kun mestari Katarn ja hänen padawaninsa etsivät toisaalta", Kida päätyi ehdottamaan hetken mielijohteesta. Oli aivan kuin Voima olisi kuiskinut hänen korvaansa, että hänen olisi hyvä ottaa tämä togruta mukaansa. Hän ei tiennyt vielä varmasti olisiko tytöstä todella hyötyä etsinnöissä vai ei, mutta kuten aina ennenkin nautolan päätti luottaa Voiman ohjaukseen.

***

Sillä välin ilmastointiputkessa oleva Tinia, oli päässyt kiipeämään jo muutaman kerroksen verran ylöspäin, mutta kerroksia tuntui olevan loputtomasti. Jos hänen datapäätettään oli uskominen, hänen olisi kiivettävä vielä ainakin kymmenen kerrosta, ennen kuin olisi lopulta samalla tasolla temppelin arkiston kanssa. Ja sittenkin hänen olisi vielä huomaamatta päästävä arkistoon, joten urakka ei suinkaan olisi ohi, kun hän pääsisi ylös asti. Pysähtyessään hetkeksi erään kerroksen kohdalle vetämään henkeä, Tinia kuuli yllättäen ääntä. Säikähtäneenä palkkionmetsästäjä katsoi alaspäin, olettaen näkevänsä jonkun peränsä lähteneen jedin, mutta kun mitään ei näkynyt, nainen rentoutui hieman ja hän painoi korvansa ilmastointikanavan seinää vasten. Kuunnellessaan nyt tarkemmin hän todella havaitsi äänen kuuluvan seinän toiselta puolelta, missä kaksi jediä ilmeisesti keskusteli jotain. Päättäen olla kuitenkin välittämättä näistä, Tinia lähti äänettömästi jatkamaan kiipeämistään, laskien mielessään kerroksia.

[Valomiekka]

Sansa puri huultaan pienestä kivusta, jota pieni käden liike aiheutti, mutta onneksi kipu oli tavallista, olihan kuitenkin togruta tottunut tähän.
"Kelpaa mainisti, haluan vain saada kivun pois ja märkimisen, etenkin märkimisen." Victor sanoi ja katsoi sitten arpien täyttämää käsivarttaan, josta tuon mieleen tulivat kaikki ne kerrat kun entinen mestari oli tehnyt viillon käteen. "Jos ihmettelet miksi ne märkivät niin syy voi olla se, että yritin parantaa ne kehnoilla parantajan taidoilla tehtävien aikana. Entistä mestariani ei olisi voinut vähempää kiinnostaa haavat." Tämä jatkoi. Sitten tämä kuunteli tarkkaan kun mestari alkoi puhua tunkeiliasta jeditemppelissä.
"Onko tyyppi kahjo vaiko kahjo? Kokopaikkahan kuhisee jedejä ja turvatoimet ovat omaa luokkaansa. Mutta se selittäisi miksi tunsin pienen häiriön Voimassa." Sansa jatkoi kun käsi oli kunnossa. "Minulle ainakin sopii täydellisesti, että menemme etsimään sitä tunkeutujaa, teen sen mielihyvin, päivä on muutenkin ollut tylsä olen alkanut kaivata pientä jännitystä tehtävien loppumisen jälkeen kun neuosto ei ole vielä antanut minulle uutta mestaria." Äkkiä togruta sanoi ja huomasi puhuvansa taas vähän liikaa, kuten aina. Aina tämä vain puhui ja puhui, mutta onneksi tämä osasi olla myös hiljaa, onneksi.

Hetken päästä mestari Neir ja Sansa olivat jo käytävillä etsimässä tunkeilijaa, joka oli Sansan mielestä hölmäläinen, koska mitä järkeä oli tulla paikkaan joka kuhisee jedejä, jotka voivat astia tunkeilian jo pitkän matkan päästä.
"Mietin tässä, että mitä tunkeilija havittelee? Ja miten hän pääsi tänne?" Tyttö kysyi hiljaa. "Voiko temppeliin tulla mitenkään ulkokautta johonkin tärkeään huoneeseen, esimerksi ikkunan kautta, entäs ilmastointikanavat, enhän ovat ne yleisimmät tavat päästä sisään?" Togruta kysyi ja katsoi mestari Neiriä.

[Southpaw]

"Älä huoli, kunhan olemme löytäneet tunkeilijan voimme keskittyä täysin haavoihisi. Ja jos haluat arvista eroon voimme varmasti järjestää senkin", Kida sanoi itsevarmasti. Nautolan tiesi pystyvänsä varmasti hoitamaan haavat täysin kuntoon paremmalla ajalla, mutta tunkeilija oli nyt kuitenkin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, joten haavojen parempi hoitaminen saisi odottaa. Nyt oli parempi ensihätään vain lievittää kipuja, niin että Sansa pystyisi olemaan avuksi.
"En osaa sanoa mitä hän haluaa, mutta kaikesta päätellen hän on kuitenkin hyvin itsevarma taidoistaan, sillä muuten hän tuskin olisi ryhtynyt edes yrittämään", Kida totesi, Sansan puhetulvan lopulta tauotessa. Jossain määrin togruta muistutti hieman hänen edellistä padawaiaan, joka oli tytön tapaan ollut toiminnanjanoinen ja se oli lopulta koitunut tämän kohtaloksi sotatantereella.
"Temppeliin on moniakin reittejä, joten hän voi periaatteessa olla melkeinpä missä vain. Minun tietojeni mukaan valvontakamerat ovat kuitenkin käyttäytyneet kummallisesti yhdellä huoltotasanteista, joten ehdotan, että aloitamme sieltä. Katsotaan löydämmekö jälkiä tunkeilijastamme. On aina parempi lähteä seuraamaan jälkiä kuin ryhtyä sokeasti etsimään ympäriinsä", Kida ehdotti lopulta saatuaan baktalaput paikoilleen Sansan käsiin. Tämän jälkeen jedimestari nousi ja kehotti Sansaa seuraamaan itseään hisseille, niin että he saattoivat laskeutua joitakin kerroksia alemmas ja suunnata hänen mainitsemalleen huoltotasanteelle.

Sillä välin ilmastointiputkessa oleva Tinia oli viimein päässyt kiipeämisurakkansa puoliväliin. Nainen oli ujuttautunut yhteen vaakatasossa kulkevista putkista ja tutki jälleen pohjapiirrosta jonka oli saanut käsiinsä. Jos hän tulkitsi kuvaa oikein, hänen olisi nyt edettävä aivan putken toiseen päähän ja kiivettävä sitten loppumatka ylös. Jos kaikki menisi hyvin, ilmastointiputkisto veisi hänet suoraan temppelin arkiston sisäpuolelle, missä hän voisi lopulta ujuttaa arkiston tietokoneisiin Tacunin tekemän haittaohjelman ja häipyä. Haittaohjelman avulla Tacun pystyisi helposti käymään arkiston tiedot läpi ilman että hänen tarvitsisi viipyä arkistossa tuntikausia. Tämä helpottaisi huomattavasti Remuksen etsimistä.

[Valomiekka]

Sansa kuunteli tarkkaan mitä mestari sanoi ja nyökkäsi sitten tälle kun tämä lopetti. Seikkailuninto oli taas vähällä kuohua yli nuorukaisesta, mutta tämä sai pidettyä malttinsa kurissa ja ajatukset pois siitä, että juuri hän nappaisi tunkeilijan. Turhaahan se oli toivoa, että 13 vuotias pysäyttäisi tunkeilian ja niinkin vähällä koulutuksella mitä tämä oli saanut. Kuitenkaan togruta ei pitänyt sitä mahdottomana, olihan tämä sentään joskus kuullut tarinan siitä kun melkein vasta padawaniksi päässyt nappasi erittäin taitavan palkkionmetsästäjän, mutta epäili, että tarina oli satua.

Nuorukainen vilkaisi taas nautolanialaista mestaria. Jokin tässä veti häntä ikäänkuin puoleensa, muttei tämä tiennyt mikä, Sansa ei kuitenkaan jäänyt sen koommin ajattelemaan tätä enempää vaan jätti asian sikseen. Pian tämän jälkeen nämä olivat huoltotasanteella, jossa oli tapahtunut häiriöitä valvontakameroissa. Tasanne kuitenkin näytti normaalilta ja miltä sen pitääkin, jotain silti täällä oli varmaankin tapahtunut.

Samantien Sansa alkoi etsimään katseellaan maasta ja muualtakin poikkeamania. Lopulta tämä lopetti kuitenkin etsinnät ja jostain syystä kyykistyi ja koski maata sormen päillään, josta tämä niin sanotusti jäätyi paikoilleen. Tämän silmät sumenivat aivan hetkeksi ja hengitys lakkautui hetkeksi käymästä. Tämän jälkeen nopeasti tämän silmissä alkoi näky, josta ei saanut yhtään selvää. Siinnä tämä näki vain jonkun menemän samaisesta kohdasta mistä tämä koski sormillaan, mutta ei muuta.
"Mestari Neir, täisin nähdä näyn juuri...Ei mitään erikoista, mutta näin jonkun ei-ehkä-tänne kuuluvan menevän tästä.."

[Southpaw]

Heidän päästyään huoltotasanteella, Kida huomasi Sansan ryhtyvän heti etsimään katseellaan merkkejä tunkeilijasta Voiman avulla. Padawanilla oli selvästikin vahva yhteys Voimaan ja tämä luotti vaistoihinsa, mutta toisinaan oli kuitenkin viisasta luottaa Voiman sijaan myös järkeensä. Tämän seikan Kida katsoi myös parhaaksi opettaa tytölle, joka vaikuttikin saaneen jo jonkinlaisen näyn Voiman avulla, siitä mistä kohtaa tunkeilija oli kulkenut.
"Oikein hyvä tyttöseni, mutta ennen kuin riennät seuraamaan näkysi antamia vihjeitä, mietitäänpä asiaa hieman myös loogisesti. Vaikka Voima johdattaakin meitä, ei silti ikinä kannata luottaa sokeasti pelkästään siihen. Voimaa ja tervettä järkeä yhdistelemällä pääsee paljon parempiin tuloksiin", Kida neuvoi ja katseli hieman ympärilleen.
"Tasanne ei ole maan tasalla vaan korkealla ilmassa. Joten kysymys kuuluu, miten tunkeilija on päässyt tänne?" Kida kysyi ääneen Sansalta, johdatellakseen tämän miettimään tilannetta myös järjellään. Jos Kidalta kysyttiin, mahdollisia vaihtoehtoja oli vain kaksi. Tunkeilija oli joko kiivennyt planeetan pinnalta asti tasanteelle päästäkseen taikka sitten tämä oli tullut kiiturilla tai jollain muulla kulkuneuvolla.
"Hän on voinut kiivetä, mutta se herättäisi varmasti ohi ajavien huomion ja aiheuttaisi hälytyksen. Niinpä on todennäköisempää, että hän on tullut tänne jollain kulkuneuvolla", Kida sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen ja viittasi hieman kauempana ajaviin kiitureihin ja muihin isompiin aluksiin, jotka lensivät planeetan ilmakehässä kulkevia väyliä pitkin mikä minnekin. Toki joku ohi ajavista oli saattanut pistää merkille myös sen kuinka tunkeilija oli ajanut tänne, mutta kiiturilla liikkuva henkilö herättäisi silti paljon vähemmän huomiota kuin jeditemppelin seinää pitkin kiipeilevä.
"Ja ellei tunkeilija ole vielä lähtenyt... hänen kulkuneuvonsa todennäköisesti on vielä täällä", Kida päätti ajatusketjunsa ja antoi katseensa kiertää tasanteella. Lopulta nautolanin katse osuikin tasanteen reunalla olevien pylväiden taakse pysäköityyn kiituriin ja tämä lähti kulkemaan sitä kohti. Mikäli kiiturissa vain oli rekisterinumero, he voisivat sen avulla nopeasti selvittää kiiturin tiedot, kuten kenen nimiin se oli rekisteröity ja millä planeetalla.